Aina sitä jotain..

Kattelin tuossa että viimeinen paimennusreissu taitaa olla kirjoittamatta.. Kolmas ja viimeiseksi jäänyt paimennus ei ollut enää niin paha pettymys, Köpi katto lampaita jo monta kertaa. Muttei puhettakaan että mitään paimentais, kunhan vain käveltiin.. Mutta kuitenkin reissu tuli käytyä, lampaiden perässä tuli kuleksittua ja koiralle jäi aitauksesta lähtiessä parempi mieli kuin kertaakaan aikaisemmin, joten mikäs siinä. Parin sattuman takia tämä jäikin sitten viimeiseksi kerraksi, yksi kurssikerta oli vielä maksettu mutta ei oikiastaan harmita pätkääkään ettei neljättä tullu käytyä. Aina sitä jotain oppii, tämä kurssi opetti ainakin kaksi asiaa. :)

Viime viikolla käytiin tosiaan pyörälenkki mistä jo kirjoitin, seuraavana iltana huomasin että koira ontuu hieman. Kävin tassuja läpi ja kun kipeitä paikkoja ei löytynyt, tuumin että koipi on venähtänyt pyörälenkillä. Seuraavana aamuna ontuminen jatkui mutta tuntui helpottavan, mitä enemmän liikkui.. Ja niin sitä lähdettiin Kiiminkiä kohti, Ghosteye's-kokoontumisajoihin. Siellä ei Köpikään muistanu edes nilkuttaa. Hakumetsään ei kuitenkaan ois tarvinnu lähtiä, näin jälkeenpäin aateltuna. Siellähän se taas alkoi ontumaan ja oli ensimmäisellä maalimiehellä Köpi oli pudonnut jotenkin kiveltä, tuon kuulin vasta myöhemmin. Kolme maalimiestä sieltä haettiin ja homman jälkeen kateltiin vaurioita. Etutassun varvas oli niin kipeä että huutohan sillä koiralla pääsi. Onneksi oli eläinlääkäri paikalla, ei muuta kuin Rimadyliä koneeseen ja koira lepoon.. Lääkkeillä mentiin maanantaihin, oireet loppui sunnuntai-iltana. Liikunta on ollu hyvin vähäistä tähän päivään asti..

Jos ei tuota haaveria lasketa niin viikonloppu oli kyllä mukava, näki uusia ja ennestään tuttuja Ghosteye's-koiria ja koiraihmisiä. Treenaaminen jäi suunniteltua vähemmälle mutta hauskaahan tuolla oli silti, Köpiä vain kiukutti kun ei saanu mitään kivaa tehdä. Tai no saihan se Marjon kissaa käydä morjestamasa, eikä ihan mikään tavallinen kissa ollukkaan. Se vain heitti Köpin eteen selälleen ja koira mietti että mitähän tässäkin nyt tekis.. Tämän kesän ensimmäinen telttayö tuli nukuttua samalla, muuten ois nukuttanu hyvinki mutta Marjon kukko piti aamuviidestä asti sen verran meteliä ettei nukkumisesta meinannu tulla mitään. Teki mieli laittaa pannuun koko kukko. :D Kuvia löytyy TÄÄLTÄ

Esineruutua yriteltiin tänään. Mentiin samalle paikalle missä viimes tuli epäonnistuminen, ja kyllähän sen nyt voi jo sanoa että paikassa se vika on kun taaskaan ei tahtonu esineet nousta. =P Kyllä se muualla toimii muttei täällä! No nousi sieltä kaks esinettä, mutta kauimmaiset jäi edelleen nostamatta kun ne oli siellä pusikon puolella, koira ei vaan irronnu tarpeeksi kauas, sinne pusikkoon. Vaan en luovuttanu, hain ite kaks kauimmaista pois ja vein toiselle puolelle tietä, selvempään maastoon ja 50m syvyyteen. Koira töihin ja ensimmäinen esine nousi samantien. Takaisin töihin, nyt piti jo vähän tehdä töitä mutta nopiasti sekin löytyi. Eli seuraavaksi pitäis jotenki alkaa tekemään koiralle selväksi että sitä mennään, prkl, sinne 50m:n syvyyteen, oli minkälainen ryteikkö hyvänsä. Ja treenata erilaisissa maastoissa, nyt taidetaan mennä liian helpoilla..

Kuumaa kesää..

Helteestä huolimatta hakua harrastettiin viikko sitten lauantaina, tosin olihan se kellokin jo yhdeksän illalla. Eikä tarvinnu olla yksin metsässä, muutama sääskikin oli eksynyt sekaan..

Köpille otettiin vain kaksi maalimiestä, tarkoitus oli että rullailmaisut onnistuisi kerrankin kunnolla. Ensimmäinen oli umpipiilossa eli kevythäkissä n. 60 metriä keskilinjasta. Tämä löytyi heti eikä piilo aiheuttanut mitään ylimääräistä, ilmaisu oli hyvä ja rulla pysyi suussa loppuun asti. Toinen meni myös niinkuin suunniteltiin, eli tuli hyvä haku ja hyvä ilmaisu. Ja kerranki lopetettiin onnistuneisiin ilmaisuihin, kyllä se tästä! :)

Jäljellä käytiin kans. Nyt oli vieraan tekemä jälki, 1 tunnin ikäinen, 260m pitkä, yhdellä kulmalla ja neljällä oikein hyvänmakuisella esineellä. Vauhtia oli aluksi melko reilusti mutta reitillä koko ajan pysyttiin, ainoa tarkistaminen tuli kun mentiin noin metrin leveän hiekkapolun yli, Köpi oli sitä mieltä että voisi se mennä polullekin. Mutta kun ei menny niin piti tarkistella suuntaa. Esineillä näki tälläkin kertaa hyvin selvästi miten ne löytyy, Köpi ikään kuin törmäsi niihin ja alko kovasti nuuskuttamaan mutta ei vain halunnu mennä maahan. Kahdella ensimmäisellä käskin heti esineen löydyttyä "maahan", kolmannella annoin mahdollisuuden tarjota mutta kun ei mitään tapahtunu niin käskin taas. Neljännellä ja viimeisellä se vihdoinki onnistu, Köpi meni maahan ihan itte! Kylläpä siinä jo oli hymy herkässä ja tuli kunnon kehut. Itse jälki oli kyllä tämän kesän paras, nyt oli jo kunnolla intoa eikä nokka viihtynyt läheskään niin paljon ilmassa.

Uimassa ollaan käyty helteiden aikana monia kertoja, Köpi on hyvä uimari. :) Ei tarvi veteen käskiä, menee kyllä mielellään ja ui nätisti vieressä koko ajan. Eilen oli jo vähän viileämpi ilma niin päästiin pyörälenkille, kylläpä koira nautti kun sai pitkästä aikaa päästellä sydämensä kyllyydestä! Löytyipä sieltä matkalta oikein savinen rapakkokin jossa piti käydä makoilemassa ja pyörimässä, pieni koira nautti elämästä. :) Eipä se vähään aikaan nuin kuranen oo ollukkaan, ei lähteny edes pesemällä puhtaaksi..

Tulevana viikonloppuna on ohjelmassa Ghosteye's-kokoontumisajot ja ens viikon jälkeen alkais kesäloma. Sitä odotellessa..

Terve!

Köpi kävi terveystutkimuksissa ja tulokset ois seuraavanlaisia:

Silmät terveet
Polvet 0/0
Lonkat A/A
Kyynärät 0/0

Eli tästä on hyvä jatkaa!

Parit paimennukset ja yks jälki

Paimennusta on tässä parin viikon sisään taas yritelty.. Vähä sekavin tuntein odottelin Someron reissun jälkeen että mitenköhän Köpi suhtautuu. Täällä kuitenki neuvotaan mitä tehdään eli ihan niin pihalla ei olla ku Somerolla.. Köpi lähti ihan kivasti, ei muistellu enää ollenkaan edellistä keppipainajaista. Minä luulin että tämähän jo taitaa vähä kiinnostua lampaista mutta meinas kouluttaja että ei se oikiasti oo niistä kiinnostunu, haluais vain leikkiä.. Lähettiin aitauksesta ennenku Köpi alko väsymään, olin jo paremmilla mielin.. Toista kertaa ku mentiin niin oli jo erilaista ohjelmaa, lampaat oli minun ja koiran välissä ja koiraa piti ohjailla, piti näyttää sitä suuntaa mihin koira EI saa mennä. Joka ei just passaa mulle, saatikka Köpille. En saanu käsillä ohjattua tarpeeksi hyvin, kuulemma ja piti alkaa sitte kepillä ohjaamaan. Varmuuden vuoksi kouluttaja nappas kepillä koiraa nokkaan pari kertaa, siihenhän se into sitte loppuki. Sen jälkeen ei ookkaan mitään uutta kertomista, nyt sielä aitauksessa vaan käveleskellään, ei jäljestetä, ei seurata muttei kyllä merkkiäkään että lampaat kiinnostas, ei etes leikkimielellä. Ahistaa vain ku joutuu lampaiden kans samaan aitaukseen. Liian kiltti paimeneksi, vai miten se nyt meni. Vielä ois pari kertaa jäljellä, katotaan riittääkö ohjaajalla innostus..

Eilen käytiin ajelemassa yks jälki, oma tekemä, pituus 300 metriä, kulmia 3, esineitä 3, ikä 70 minuuttia. Maasto kuivahkoa metsää, keli kuiva, +22, aurinkoinen ja melko tuulinen.. Jäljen vanhetessa käytiin lenkillä ja taisi tunti helteessä viedä enimmät virrat.. Jälki lähti oikein hyvin ja näytti pitkästä aikaa että sitä intoa ainaki riittäis.. Alku meni hyvin hitaasti ja tarkasti, askel askeleelta ja löytyhän sieltä nappuloita kans. Ensimmäinen kulma oli melkein priimaa, Köpi ikäänkuin törmäsi kulmaan, otti heti oikean suunnan ja matka jatkui.. Ensimmäinen esine ei taas noussut, Köpi kyllä esineen huomas mutta päätti ettei nyt just satu huvittamaan tuo maahanmeno.. Pienen huomautuksen jälkeen seuraava esine meni jo aavistuksen paremmin, tarjosi jo istumista mutta maahanmeno ei edelleenkään näyttäny huvittavan. Kolmas ja viimeinen oli muistaakseni jotain samaa luokkaa.. Esineet on siis seuraavalla jäljellä paremman makuisia, katotaan alkasko maahanmeno taas kiinnostaa. Kaks jälkimmäistä kulmaa ei ollu ihan niin hienoja kun eka, mutta löytyvät kuitenki ja oikiaan suuntaan lähettiin. Ite jäljestäminen oli jo paremman näköistä ku edellisillä kerroilla, mutta edelleenki se nokka sais pysyä paremmin maassa.. Mutta ihan hyvä mieli tästäki jo jäi. :)

Paimennuskurssilta yks kuva tähän väliin, malleina Tiina T ja Tane.

Kaikenlaista..

Jos en ihan väärin muista niin kolme hakukertaa on kirjottamatta..

Ensimmäisellä kerralla oltiin tuulisella ja aukealla paikalla, tuulet teki tehtävänsä ja Köpi otti suunnan melkein keskilinjan suuntasesti, tietenki väärään suuntaan heti etunurkasta. Käskin takaisin ja lähetin uudestaan, taas sama homma. Uus lähetys muutamaa askelta syvemmältä ja sama homma, suunta ihan minne sattuu. Muutaman hölmöilyn jälkeen koira meni niin sekasi ettei tienny saako mennä vai eikö, lopputreenin tavote oliki saada koira lähtemään kerrasta. Ja se tavoite otti ja täyttyi, alun hölmöilyt unohtui. Rulla pysyi suussa vaihtelevasti ja kuuma oli.

Seuraavalla kerralla oli vähä erilainen treeni ja koiran mielestä mahtava kun ei tarvinnu rullantuontia miettiä vaan sai painella suoraa syömään. :) Ja minäki olin mielissään ku kaikki toimi. Piirtelin oikein kuvan, klikkaamalla pitäis suurentua. Eli maalimies yli 60 metriin keskilinjasta ja suoralla palkalla. Ensin näytetään maalimies koiralle suoraan kohdalla ja käydään hetken aikaa muualla. Sillä välin maalimies siirtyy n. 20 m ja menee piiloon. Tämän jälkeen koira hommiin ja lopputuloksena hienon mallinen pisto. Tätä tehtiin neljän ukon verran ja meni melkein niinkuin piti, ainoa ongelma oli toisen puolen ryteikkö josta ei oikein maalimiestä erottanu. Koira onneksi löysi. Toisella puolen oli hyvin selkeää ja maalimies numero 3:lla oli etäisyyttä noin 100m. :)


Kolmas kerta oli eilen ja vielä tuoreessa muistissa. Helteestä johtuen otettiin kevyempää, ei ihan sataa metriä tällä kertaa. Nyt löyty neljä eksynyttä letkun pätkän kans, ohjelmassa rullantuontia selkeässä maastossa. Kolme ensimmäistä meni ilman ongelmia mutta se neljäs.. Köpi pudotti rullan n. 10-15 m ennen keskilinjaa, löysi kuitenkin samantien uudestaan, otti rullan suuhun ja lähti takaisin maalimiehelle. Sain onneksi muistuteltua mikä se oikea suunta on. Ja tuo kun ei oo ensimmäinen kerta, pitäs tehä asialle jotain.. Pienestä sekoilusta huolimatta tämä jätettiin viimeiseksi, oli sen verran pitkäkielinen koira ettei enää raskinu ottaa enempää.

Jälkiä on tehty kerran, se oli Köpille ensimmäinen vieraan tekemä jälki. Edelleen, viime syksyiseen nähden ihan kauhiaa kateltavaa. Välillä mennään kyllä tosi hitaasti ja tarkasti, askel askeleelta ja mutta kohta taas mennään nokka korkealla. Reitillä kuitenki pysyttiin koko ajan, kolme (tai neljä?) kulmaa löyty hienosti ja keppejä kans. Tai no kepit löysin minä ja jarrutin koiraa, sitäki tarttis alkaa opettelemaan ihan alusta näköjään..

Samalla tehtiin esineruutu, joka oli kunnon tiputus maan pinnalle! Edellinen kerta ku meni aivan liian hyvin, kaikki esineet löyty suunnilleen kertarykäsyllä. Nyt ei löytyny, kovasti se töitä teki mutta kun ei löytyny niin ei löytyny. Aattelin että sattuuhan näitä, mutta kun toinenki, esineruudun hyvin osaava koira teki samanlaisen suorituksen niin tuumattiin että maasto taisi olla liian hankala. Ruudun 35-40 ensimmäistä metriä oli selkeää ja takalaita tiheää pusikkoa, taisi puskat pistää koiran herneet luulemaan että takalaita on tässä. Kummallekki yks löytö, työllä ja tuskalla.

Loppuun vielä muutama kesäinen kuva, lisää tekstiä taas seuraavalla kerralla..

Sunnuntain haku

Köpi pääsi pakollisen tauon jälkeen harrastamaan hakua, ja kyllähän sitä intoa sitte oliki ihan tarpeeksi. Ei meinannu karvoissaan pysyä, ja ensimmäiselle ukolle lähettiin lujaa! Se löyty heti ja irtorulla tuli mallikkaasti perille asti, hyvällä otteella ja ilman pudotuksia. Toisella ukolla oliki ollu vähä ohjelmaa, oli pudoteltu rullaa ja säntäilty edestakasi. Oli kuitenki koko ajan ollu sitä mieltä että ilman rullaa ei oo keskilinjalle asiaa.. :) Lopulta se löysi takasi keskilinjalle rulla komiasti suussa.. Kolmas löyty vastatuulesta helposti mutta rulla oli suussa niinku sätkä ja tietenki putosi vähä ennen keskilinjaa. Nosti kuitenki ite ja toi perille asti, joten siitäki päästiin nätisti näytölle. Siinä jo näytti että enin virta alkaa olemaan loppu ja neljäs ukko jäi lähemmäs. Rulla oli taas huonosti hampaissa mutta perille se kuitenki löysi ja siitä taas näytölle. Kaikenkaikkiaan meni hyvin, rullan kans ei tarvinnu isompaa ohjelmaa tehdä. Näyttö alkaa olla aika selvä, tietää että ensin haetaan ihminen ja kun liina napsahtaa kiinni pantaan niin lähdetään hakemaan makkaraa.

Hakukuvia löytyy täältä! Kuvat 30-51 kuvattu tänään.

Pyörälenkkeilyä ollaan kevään mittaan aloteltu, aluksi tehtiin lyhyempiä lenkkejä ja niitä on pikkuhiljaa pidennetty. Lauantaina käytiin jo ihan hyvän mittanen lenkki, 11km. Maastona tietenki metsä ja vapaana saa juosta.. Hyvin jaksoi eikä tuo kovin vastenmielistä näytä olevan, kirmaili ku jänis pitkin mettiä. :) Neljä kertaa pysähdyttiin uimaan ja huilaamaan.. Eikä ollu kuskillekkaan turha reissu, hiki tuli..

Tottiksesta vielä.. Vanhan toiston lisäksi jotain uuttaki ollaan opeteltu, eteenmenoa, noutoa ja esteitä. Eteenmeno toimii, lähti kerrasta ja menee lujaa. Noutoa pitäs alkaa taas vähä muistelemaan, pitäis se kapula saaha pysymään suussa kauemmin ja varmemmin. Eikä sitä tarttis tappaa aina ku menee hakemaan.. :P Esteitäki kerran kokeiltiin, kiertääkkö vai mennäkkö yli, siinäpä kysymys!

Ollaan me jotain tehty!

Kirjottaja on vaan ollu turhan laiska..

Hakua on otettu muutama kerta mutta niistä en muista enää juuri mitään. Ilmasuahan sitä ollaan yritetty, välillä pysyy rullat suussa, välillä ei. Onhan sielä tainnu olla jo kokonaan peitettyjä maalimiehiäki, mistäs minä tiiän ku Köpi sielä hakee. :)

Jälkiä ollaan tehty pari kertaa ja ne on menny pääasiasa persiilleen, minun takia! Ens kerralla pittää varustautua paremmin ja valita maastot paremmin ja kattoa sitte miten menee.

BH-kokeesta vois tarkentaa. Paikallaololla alotettiin, ei oo ehkä ikinä jännittäny niin paljo ku sillon. Köpi ku keksi pari viikkoa takaperin että paikallaolosta voi karata.. Lopulta tuomari anto luvan kääntyä koiraan päin ja olihan se hieno ja helpottava näky kun Köpi oli vielä samalla paikalla. Seuraamiskaavio lähti ihan mukavasti, minä muistin jopa askelmäärät ja Köpi pysy hyvin mukana, ei alkanu jätättämään tai seilaamaan mitä vielä keväällä saatto näkyä.. Väljäähän se toki tuomarin mielestä oli mutta Köpille ihan mukavaa seuraamista. Henkilöryhmäsä alko tapahtua, Köpillä unohtu vähä seuraaminen ja se jäi kauemmas, minä kiskasin narusta ja samantien muistin ettei ois saanu. :) Siitä jatkettiin ja ryhmän keskellä Köpi ei muistanu istua. Naru käytiin heittämäsä taskuun ja jatkettiin henkilöryhmän läpi, edelleenki seuraaminen oli hukasa mutta istuminen muistu tällä kerralla jo mieleen. Siitä lähettiin taas kaaviota jatkamaan ja seuraaminen oli ihan hyvää Köpille. Jossain vaiheesa täyskäännöksesä huomasin että Köpi on metrin edellä.. Mutta sitähän ei sitte juurikaan tullu harjoteltua.. :) Liikkeestä istuminen meni mallikkaasti, siitä tuli arvosanaksi erinomainen. Liikkeestä maahanmeno ei menny niin hienosti, sekin jäi istumiseksi. Mutta luoksetulo oli vauhdikas, niinkuin se Pöpillä tuppaa olemaan. :) Yllättävän vähä se Köpi kuitenki reagoi minun jännitykseen, eniten se varmaan näky seuraamisesa väljyytenä ja henkilöryhmäsä. Hyvä mieli siitä kuitenki jäi, tämän kans on hyvä jatkaa ku ite muistas olla jännittämättä. Kaupunkiosuudesta ei ollu tuomarillakaan muuta sanottavaa ku että reipas ja rauhallinen koira. Kaikki meni niinkuin pitikin vaikka kaupunkilenkkeilyä ei olla harrastettu.

Paimennushommia aloteltiin Somerolla seuraavana viikonloppuna. Onhan se Köpi kasvattajalla lampaita aidan takaa kattonu muttei vielä oo aitaukseen päässy. Nyt pääsi, ja alkuhan näytti lupaavalta. Meni melko rauhallisesti ja kun huomasi että nämähän tottelee niin johan nousi häntä ja nokka pystyyn, oli mukava seurata ilmeitä kun kaks hernettä kohtasi. :) Vauhtiki alko pikkuhiljaa kasvamaan, kouluttajan mielestä se kasvoi liikaa ja palkaksi siitä tuli kunnon lyönti "paimensauvalla" maahan, suoraa nokan eteen. Sitähän se Köpi ei herkkänä poikana kestäny vaan kaikki paimentamiseen liittyvä loppu samantien ja päivän mittaan jo aitauksesa oleminen alko ahistamaan. Muuten kiva päivä mutta sama ohjaustyyli ei passaa kaikille. Kuvia tuolta päivältä löytyy täältä.

Olihan siellä tosiaan kolme Köpin siskoakin paikalla, Roxy, Kiksi ja Stella. Tästä parvesta löytyy ilmeikkäitä kuvia täältä.

Eilen oli Raahen ryhmänäyttely jossa Köpikin kävi pyörähtämässä. Sieltä tuli arvosanaksi T, ja eikös se Tyylikästä tarkoita. :) Arvostelu sanoo seuraavanlaista:

"1,5v, hyvät mittasuhteet omaava, aavistuksen kevyt uros. Tyypillinen pää ja ilme, kevytrunkoinen, laihahko. Riittävät kulmaukset. Hyvä turkin laatu, voisi olla paremmin kunnostettu. Liikkuu nopeasti, lyhyellä askeleella."

Arvostelun perusteella olis kyllä voinu sitä tavoteltua H:ta odotella vaan ku ei niin ei. Kummaa väkiä ku ei niille riitä että koira on pesty ja harjattu, vaan pitäs vielä siistiä karvojaki. Pöh, Köpi on komia ilmanki. :)

Ekat kokeet!

Tuli käytyä koiran ja kuskin ensimmäisissä kokeissa, BH-koe 28.5. Raahe ja tuomarina Juhani Petäjistö. Ja läpihän se meni! Se on melko taitava koira tuo Köpi. :)

Ja kun makkara tuli luvattua palkinnoksi niin tokihan se syötiin heti:

Ensimmäiset haut

Hakukausi on polkastu tälle kesälle käyntiin, on ollu kahdet viralliset ja yhdet epäviralliset treenit. Ja oikiastaan siitä jatketaan mihin viime syksynä jäätiin. Hienosti ja hyvin se hakee mutta ilmasu on yhtä perseilyä. :) Irtorullat maistuu pahalle ja niitä pudotellaan miten sattuu, jos ensinnäkään semmonen älytään maalimieheltä ottaa suuhun.. Eilen kattelin ku ensimmäinen maalimies löyty, ei näkyny Köpistä ku heiluva häntä mättään takaa. Se vain heilu, heilu, heilu.. No, kyllähän sieltä lopulta rullan kans tultiin muttei se loppuun asti meinannu suussa pysyä. Toinen meni vähä huonommin ja kolmas vielä huonommin, sitte otettiin pakkia ja alotettiin alusta. Saatiin se edes jotenki kulkemaan. Tänään oli pieni ilmaisutreeni uudella lisällä, Köpi ei saa rullaa maalimieheltä ilman pientä taistelua siitä ja keskilinjalle tullessa on ensimmäisenä luvassa taistelu rullasta. Ja alko muuten pysymään suussa! Tästä on hyvä jatkaa..

Ensimmäinen esineruutu tehtiin kans. Oli vissiin vähä talven aikana unohtunu mitä siellä yleensäkkään tehdään.. Mutta kun nokka törmäsi ensimmäiseen esineeseen niin johan herneet kohtasivat. Molemmat esineet löyty ja koiralla ja kuskilla oli hyvä mieli. :)


Köpi sunnuntai-iltana kaikkensa antaneena, rankka viikonloppu takana. :)

Kuva-arvoitus

Jos tätä blogia lukee joku paikallinen niin tässä olis arvoitus: Kerro missä lenkkeiltiin. Vastata saa osoitteeseen tj.rautio[ät]gmail.com, palkintona halavatun hyvä mieli. :)

Viisi pistettä
Neljä pistettä
Kolme pistettä
Kaks pistettä
Yks piste

No niin. :)