Paimennusta on tässä parin viikon sisään taas yritelty.. Vähä sekavin tuntein odottelin Someron reissun jälkeen että mitenköhän Köpi suhtautuu. Täällä kuitenki neuvotaan mitä tehdään eli ihan niin pihalla ei olla ku Somerolla.. Köpi lähti ihan kivasti, ei muistellu enää ollenkaan edellistä keppipainajaista. Minä luulin että tämähän jo taitaa vähä kiinnostua lampaista mutta meinas kouluttaja että ei se oikiasti oo niistä kiinnostunu, haluais vain leikkiä.. Lähettiin aitauksesta ennenku Köpi alko väsymään, olin jo paremmilla mielin.. Toista kertaa ku mentiin niin oli jo erilaista ohjelmaa, lampaat oli minun ja koiran välissä ja koiraa piti ohjailla, piti näyttää sitä suuntaa mihin koira EI saa mennä. Joka ei just passaa mulle, saatikka Köpille. En saanu käsillä ohjattua tarpeeksi hyvin, kuulemma ja piti alkaa sitte kepillä ohjaamaan. Varmuuden vuoksi kouluttaja nappas kepillä koiraa nokkaan pari kertaa, siihenhän se into sitte loppuki. Sen jälkeen ei ookkaan mitään uutta kertomista, nyt sielä aitauksessa vaan käveleskellään, ei jäljestetä, ei seurata muttei kyllä merkkiäkään että lampaat kiinnostas, ei etes leikkimielellä. Ahistaa vain ku joutuu lampaiden kans samaan aitaukseen. Liian kiltti paimeneksi, vai miten se nyt meni. Vielä ois pari kertaa jäljellä, katotaan riittääkö ohjaajalla innostus..
Eilen käytiin ajelemassa yks jälki, oma tekemä, pituus 300 metriä, kulmia 3, esineitä 3, ikä 70 minuuttia. Maasto kuivahkoa metsää, keli kuiva, +22, aurinkoinen ja melko tuulinen.. Jäljen vanhetessa käytiin lenkillä ja taisi tunti helteessä viedä enimmät virrat.. Jälki lähti oikein hyvin ja näytti pitkästä aikaa että sitä intoa ainaki riittäis.. Alku meni hyvin hitaasti ja tarkasti, askel askeleelta ja löytyhän sieltä nappuloita kans. Ensimmäinen kulma oli melkein priimaa, Köpi ikäänkuin törmäsi kulmaan, otti heti oikean suunnan ja matka jatkui.. Ensimmäinen esine ei taas noussut, Köpi kyllä esineen huomas mutta päätti ettei nyt just satu huvittamaan tuo maahanmeno.. Pienen huomautuksen jälkeen seuraava esine meni jo aavistuksen paremmin, tarjosi jo istumista mutta maahanmeno ei edelleenkään näyttäny huvittavan. Kolmas ja viimeinen oli muistaakseni jotain samaa luokkaa.. Esineet on siis seuraavalla jäljellä paremman makuisia, katotaan alkasko maahanmeno taas kiinnostaa. Kaks jälkimmäistä kulmaa ei ollu ihan niin hienoja kun eka, mutta löytyvät kuitenki ja oikiaan suuntaan lähettiin. Ite jäljestäminen oli jo paremman näköistä ku edellisillä kerroilla, mutta edelleenki se nokka sais pysyä paremmin maassa.. Mutta ihan hyvä mieli tästäki jo jäi. :)
Paimennuskurssilta yks kuva tähän väliin, malleina Tiina T ja Tane.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti