31.7.2010

Aina sitä jotain..

Kattelin tuossa että viimeinen paimennusreissu taitaa olla kirjoittamatta.. Kolmas ja viimeiseksi jäänyt paimennus ei ollut enää niin paha pettymys, Köpi katto lampaita jo monta kertaa. Muttei puhettakaan että mitään paimentais, kunhan vain käveltiin.. Mutta kuitenkin reissu tuli käytyä, lampaiden perässä tuli kuleksittua ja koiralle jäi aitauksesta lähtiessä parempi mieli kuin kertaakaan aikaisemmin, joten mikäs siinä. Parin sattuman takia tämä jäikin sitten viimeiseksi kerraksi, yksi kurssikerta oli vielä maksettu mutta ei oikiastaan harmita pätkääkään ettei neljättä tullu käytyä. Aina sitä jotain oppii, tämä kurssi opetti ainakin kaksi asiaa. :)

Viime viikolla käytiin tosiaan pyörälenkki mistä jo kirjoitin, seuraavana iltana huomasin että koira ontuu hieman. Kävin tassuja läpi ja kun kipeitä paikkoja ei löytynyt, tuumin että koipi on venähtänyt pyörälenkillä. Seuraavana aamuna ontuminen jatkui mutta tuntui helpottavan, mitä enemmän liikkui.. Ja niin sitä lähdettiin Kiiminkiä kohti, Ghosteye's-kokoontumisajoihin. Siellä ei Köpikään muistanu edes nilkuttaa. Hakumetsään ei kuitenkaan ois tarvinnu lähtiä, näin jälkeenpäin aateltuna. Siellähän se taas alkoi ontumaan ja oli ensimmäisellä maalimiehellä Köpi oli pudonnut jotenkin kiveltä, tuon kuulin vasta myöhemmin. Kolme maalimiestä sieltä haettiin ja homman jälkeen kateltiin vaurioita. Etutassun varvas oli niin kipeä että huutohan sillä koiralla pääsi. Onneksi oli eläinlääkäri paikalla, ei muuta kuin Rimadyliä koneeseen ja koira lepoon.. Lääkkeillä mentiin maanantaihin, oireet loppui sunnuntai-iltana. Liikunta on ollu hyvin vähäistä tähän päivään asti..

Jos ei tuota haaveria lasketa niin viikonloppu oli kyllä mukava, näki uusia ja ennestään tuttuja Ghosteye's-koiria ja koiraihmisiä. Treenaaminen jäi suunniteltua vähemmälle mutta hauskaahan tuolla oli silti, Köpiä vain kiukutti kun ei saanu mitään kivaa tehdä. Tai no saihan se Marjon kissaa käydä morjestamasa, eikä ihan mikään tavallinen kissa ollukkaan. Se vain heitti Köpin eteen selälleen ja koira mietti että mitähän tässäkin nyt tekis.. Tämän kesän ensimmäinen telttayö tuli nukuttua samalla, muuten ois nukuttanu hyvinki mutta Marjon kukko piti aamuviidestä asti sen verran meteliä ettei nukkumisesta meinannu tulla mitään. Teki mieli laittaa pannuun koko kukko. :D Kuvia löytyy TÄÄLTÄ

Esineruutua yriteltiin tänään. Mentiin samalle paikalle missä viimes tuli epäonnistuminen, ja kyllähän sen nyt voi jo sanoa että paikassa se vika on kun taaskaan ei tahtonu esineet nousta. =P Kyllä se muualla toimii muttei täällä! No nousi sieltä kaks esinettä, mutta kauimmaiset jäi edelleen nostamatta kun ne oli siellä pusikon puolella, koira ei vaan irronnu tarpeeksi kauas, sinne pusikkoon. Vaan en luovuttanu, hain ite kaks kauimmaista pois ja vein toiselle puolelle tietä, selvempään maastoon ja 50m syvyyteen. Koira töihin ja ensimmäinen esine nousi samantien. Takaisin töihin, nyt piti jo vähän tehdä töitä mutta nopiasti sekin löytyi. Eli seuraavaksi pitäis jotenki alkaa tekemään koiralle selväksi että sitä mennään, prkl, sinne 50m:n syvyyteen, oli minkälainen ryteikkö hyvänsä. Ja treenata erilaisissa maastoissa, nyt taidetaan mennä liian helpoilla..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti