24.12.2014

Hutin jouluhaastattelu

Koska edellinen joulukorttikuva jäi sen verran laimeaksi, yritetään uudestaan. Tällä kertaa vuorossa eräänlainen joulutarina jossa on haastateltavana koiranpojista nuorempi, Huti.

"Mitä mieltä olet jouluvalmisteluista, joululauluista, joulustressistä?"

"Tätä mieltä."
"Paljon mukavampi on nautiskella joulun tunnelmasta Köpin kanssa näin.."

"Minäkin jo nykyään osaan välillä hiljentyä ja pysähtyä miettimään.."

"Köpi on kuulemma ollut siinä lahjakkaampi pienestä pitäen.."
"Tässä minä olen luonnonlahjakkuus, aina se lopulta mukaan lähtee!"
"Niin siitä joulusta. Silloinkin on parasta kun pääsee pitkälle lenkille nautiskelemaan lumesta ja pakkasesta. Ottakaapa kaveria tassusta ja viekää metsälenkille, joulunakin. Eläimellistä Joulua kaikille, terveisin Köpi ja minä, Huti"

23.12.2014

Joulun odotusta

Vuoden pimeimpänä päivänä otettu kuva kahdesta mustasta koirasta näyttää tänä vuonna tältä:


Oikein hyvää ja rauhallista joulua jokaiselle! Muistakaahan käyttäytyä. ;)

11.12.2014

Kuusi kuusi kuusi!

Meillä juhlitaan tänään ja jottei syy jäisi epäselväksi..



Taustalla myös Huti ja maton toisella reunalla omat nakkikuviot. Lupa kun irtosi niin muutamassa sekunnissa oli tekstit imuroitu parempaan talteen.

Kuusi vuotta siitä tosiaan on kun tuli tekstiviesti että pennut syntyivät ja uroksia vain yksi. Viiden päivän päästä olin armottomassa ristikuulustelussa ja luonnetestissä Kiimingissä ja hyväksyntä sieltä lopulta tuli. ;) Sitä on tässä vasta ihmetelty, että nuokin ajat muistaa kuin ne olisi viime viikolla tapahtuneet, mutta silti tuntuu kuin koira olisi ollut aina tuossa ja joka asiassa mukana.

Hyvää syntymäpäivää Köpi, elämäni koira! :)

Loppuun kuva Tuulista, Köpin pennusta. Käytiin tekemässä lyhyet jäljet ja Köpille tarkkuusruutu viime viikonloppuna. Reipas ja mukava juniori, jäljellä riitti intoa ainakin tarpeeksi ja hyvin roikkui isommassakin patukassa kun vähän leikitin.


25.10.2014

Syyskuvia

Kun ei tässä varsinaista kertomista ole ja kun kamerakin pääsi pari kertaa lenkeille mukaan niin syyskuvia pukkaa, halusi niitä tai ei. Jos jotain kivaa syksyssä on niin näiden kuvien lenkkeilyilmat. :)

Mr. K

Mr. H

Kuvan täydeltä Hutia
Taisi kuonoa kutista...
.. ja tällä aivoja.
Jotain vaanimisen tapaista havaittavissa?
"Ykkösellä lähtee"
"YKS!"
"Otahan kiinni!"
"Olipa se mukava irrotella"
Auringonlaskun tollistelua
Samaa toimintaa toisesta kuvakulmasta

11.10.2014

Koekauden päätös

Aamulla sitä taas mentiin..


Suuntana Kalajoki ja ensimmäinen 3-luokan jälkikoe, tavoitteena selvitä jäljelle hurjan pitkän näköiseltä janalta ja löytää vielä poiskin metsästä, kepit tietenkin mukavana lisänä. Miten sitten kävikään, Köpi?

Helppohan se tuollaisen saaliin jälkeen on naureskella. :) Totta puhuen jana oli aika kummallinen, ensimmäinen 20 metriä oli tuskaista, vasta kolmannella lähetyksellä syttyi koiralla lamppu päässä ja sen huomasi, jäljellä olevat 30 metriä mentiin häntä tötteröllä 3-luokan jälkikoiran varmuudella. Takakrepiltä nousi jälki jota piti pari koiranmittaa tarkistaa väärään suuntaan, sitten oikeaan suuntaan ja eteenpäin kuin juna. Ensimmäinen keppi, kulmia, lisää keppejä, kulmia ja pari terävää kulmaa, mikään ei tuottanut vaikeuksia ja kohta oltiinkin jo viimeinen keppi hampaissa lähellä autoa. Aika superpiski! Jana 29 ja kepit 130 pistettä.

Esineruudussa Köpi taas loisti, maasto oli helppokulkuista mutta mäkistä ja pieni australialainen singahteli kuin mikäkin maantiekiitäjä, ensin kylläkin vain juoksemisen riemusta.. Kohta alkoi tavaraakin nousta ja kohta olikin kolme esinettä taskussa, aikaakin jäi vajaan minuutin verran. 29 pistettä ja kokeen ainoa koira joka löysi kaikki esineet. :)

Tottista ei paljoa ehtinyt jännittää vaan töihin päästiin heti kun kentälle tultiin. Tämän kauden pirtein suoritus kyllä, liikevirheitä ei tullut ja hidastelut ja huonot luovutuksetkaan ei mitään pahoja olleet. Loppujen lopuksi pisteitä kertyi valtava kasa, kokonaista 94! Yhteensä nämä tekevät vieläkin suuremman kasan, 282 pistettä, 1-tulos ja JK3!

Tuomarina kokeessa oli Sami Isopahkala ja tuomariharjoittelijana Mari Moisala.


13.9.2014

Ollaanko sitä nyt eläkkeellä?

Uskoisinkohan tuota itsekään jos väittäisin että käytiin Köpin kanssa tokokokeessa ja tempaistiin ykköstulos? :D Näin nyt kuitenkin pääsi käymään kun pienen painostuksen jälkeen meidät ilmoitettiin piirinmestaruuskokeeseen mukaan. Käytiin jopa muutaman kerran treenaamassa! Enempää valehtelematta, pisterivi paperissa näyttää tältä:

Luoksepäästävyys 10 (nousi se ylös kun tuomari alkoi puhumaan..)
Paikalla makaaminen 10 (siellä se torkkui, ylösnouseminen hieman hidas)
Seuraaminen kytkettynä 9 (hitaat istumiset ja mitähän muuta siellä oli vikaa)
Seuraaminen taluttimetta 9,5 (hitaat istumiset ja törmäilyt täyskäännöksen jälkeen)
Maahanmeno 0 (istui tosi hienosti!)
Luoksetulo 9 (vähän taisi jäädä kauaksi)
Seisominen 9,5 (jotain napakkuutta kuulemma lisää)
Estehyppy 9 (tässä vaiheessa Köpi taisi vähän torkahtaa, yli meni ja pysähtyi kuitenkin)
Kokonaisvaikutus 10, työskentelee oikein hienosti!

Yhteensä 170 pistettä, sijoitus 3/8 ja tuomarina oli Pipa Pärssinen.

Ja mikä harmittaa, Huti oli samassa kokeessa ja samassa luokassa. Menee taas siihen piikkiin että minä olin paikalla, väärässä paikassa ja väärään aikaan, siinä pienellä koiralla oli suorittaminen vähän unohtunut paikoitellen. Pisteitä 155 eli viisi pistettä vaille kolmas ykköstulos..

Joukkuekisassa ei ihan taidettu pärjätä, mutta olihan meillä hieno joukkue silti. 4 x australianpaimenkoira joista 3 x Ghosteye's!

Tässä vielä video Köpin suorituksesta:

6.9.2014

Uutta aluevaltausta

Nyt on tämä pk-lajien "eläkeläislaji" eli etsintäkoe korkattu, ei pitänyt lähteä mutta lähdettiimpä sitten kuitenkin. Sanoin ettei Köpi taida osata tarkkuusetsintää ja pudotetun esineen hakua, vaan kun se ensimmäisellä treenikerralla näytti nämä epäilyt vääriksi niin eihän siinä muukaan auttanut kuin ilmottautua oman seuran kokeeseen.

Aamu alkoi jäljillä, ohjaaja tumpuloi yhden pisteen janalla. Muuten loistavaa työtä, jäljesti tuoreen jäljen tosi tarkasti kun maltoin tarpeeksi jarrutella ja kepit nousi laakista.

Tarkkuusetsinnän säännöt meinasi olla hakusalla mutta onneksi koira taas paikkaili, markka hampaisiin ja täydet pisteet.

Hakuosuus oli jo vähän tutumpaa hommaa, ei muuta kuin koira töihin. Ei se vieläkään kerralla lähde sinne mihin käsken vaan pitää vängätä aivan väärään suuntaan. Esimerkiksi vasen etukulma jäi käymättä kun nokka vei varmuudella reilusti edemmäs. Tällä kertaa minä paikkasin koiran virhettä ja laitoin uudestaan vähän eri paikasta, kun maastosilmä luki että tästä etukulmasta ei passaa mennä ohi ellei koira käy perillä. Ja niinhän se sieltä rulla suussa juoksi takaisin ja päästiin käymään metsässä. Siitä päästeltiin sitten melkeimpä takarajalle ilman löytöjä, vähän meinasi koiralla olla hiki ja huilattiin hetki. Aikaa oli mennyt alle puolet kun takaraja oli lähellä. Oikeasta takakulmasta löytyi toinen ukko, näytölle mennessä kävi jo valeilmaisu mielessä kun Köpi painatti takarajan krepeistä ohi ja ehti näyttää puoli sekuntia epävarmalta, keksi kuitenkin viime hetkellä vaihtaa suuntaa ja koukkasi tyylikkäästi piilolle. Meinasi siis ajaa muutaman metrin ohi piilosta ja tästä johtuen piste pois hausta.

Pudotettu esine oli kyllä aivan loistava, ihan kuin vanha tekijä olisi päässyt töihin. Seurasi hyvin koko matkan, tuli nätisti perusasentoon, lähti käskystä kuin ammus ja haki pipon kertalaakista. Täydet pisteet!

Esineruudussa meni noin 20 sekuntia, se oli pisto, löytö ja täydet pisteet. Treenin vuoksi haetutin toisenkin esineen, sekin nousi mutta vähän siihen jo joutui töitä tekemään.


"Heeei, minä löysin nallen!"

Korvat sievästi menossa mukana!

"Kato ku kenkäki jääny metsään!"

Kuvat esineruudusta ©Tiina Ahvenlampi

Tottiksesta en aivan saanut kiinni, tai päässyt vauhtiin tai jotain. Köpilläkin alkoi jo päivä painaa ja mietittiin rivissä että liekkö tuo jostain jumissakin. Ainoa suurempi virhe oli liikkeestä istuminen jonka se seisoi, muuten meni "ihan kivasti" vaikka parhaasta suorittamisesta se oli kaukana. 90 pistettä kuitenkin eli surkeestihan se meni! Maastoon jäi ne kaksi pistettä eli kokonaislukemat on aika huimat, 288 pistettä ja EK1 nimen jatkoksi!

Tuomarina oli luottomies Juhani Petäjistö.

24.8.2014

Vähäksi käy..

Taitaa koirat huokaista syvään kun aamulla lähden töihin, sen verran näkyy olevan rankkaa tämä minun lomailu. Heinäkuu ja puolet elokuusta piti valittaa ettei voi mitään tehdä kun on niin kuuma, nytpä sitä sitten on menty melkein pari viikkoa aika ahkerasti. Joka päivälle jotain; jäljestämistä, hakua, lenkkiä, pyörälenkkiä, marjastamista ja vetotreenitkin jo ehdittiin aloittaa. Lepopäiviäkin loppupuolelle mahtuu kun alkoi nokkaeläimistä loppumaan virta. Hukkaan ei oo treenit menneet, molemmat ovat jäljellä edistyneet hyvinkin, Köpi on onnesta soikeana hakutreeneissä pitkän tauon päälle ja vetotreeneissä ne pöksyt vasta meinasi revetä. :)

Muutama kuva lomalta:

Saalisvahti nro 1.
ja nro 2. Yrittäkääpä viedä!
Jana voi joskus olla jyrkähköön alamäkeen
Jäljestyksen jälkeen pitää vähän latailla..
Nuorempi versiokin nähtiin treeneissä, Köpi jr eli Rokka
Jälkikoiran nokka näkyy tälläkin olevan
Loppuun pienet painit, kaverina Morris. Jotain tuttua tässä kuvassa on..
"Isot pojat" siivosivat lopuksi pentujen jäljet
Ja taas sai latailla..

16.8.2014

Päteviä pentuja

Eilen oli Kiimingissä kokoontumisajot, Emman ja Köpin pennuista kuusi oli paikalla ja meno näytti tältä:


Pentupainien jälkeen tehtiin päästiin asiaan ja omistajat tekivät pennuille ensimmäisen "jäljen" pellolle. Aika taitavia jälkikoiran alkuja näkyivät olevan, kaikki suoriutuivat hommasta niinkuin suunniteltiin. Mitä nyt painimisen jälkeinen väsymys vähän painoi ja eräskin makasi ruudussa ja nautiskeli eväistä.. :)


Seuraavaksi ajeltiin hakumetsään, Köpi pääsi pitkän tauon jälkeen hakumetsään ja kylläpä oli koiranpoika onnessaan kun sai olla huomion keskipisteenä. :) Pennuista neljä kävi kokeilemassa haun alkeita ja taaskaan ei tarvinnut pettyä, kaikki painelivat metsään hakemaan maalimieheltä ruokaa, vauhdin ja piston mallin ollessa vähintäänkin kunnossa. Kuinka helpolla sitä pääseekään alkuun kun on ahneita ja sosiaalisia koiria!

Lisätään vielä kuvalinkki loppuihin kuviin:

 

5.8.2014

Lomalla!

Nämä pojat lomailee nyt, ei muuta kerrottavaa!



Kesäpojat uimassa from Timo Rautio on Vimeo.

28.7.2014

Kolme vuotta sitten..

..päivämäärällä 28.7. syntyi tämä Mr. Komia Poika eli Herra H eli Höpö eli Hude, tutummin Huti. Omasta puolestani toivotin onnea juhlallisella iltaruoalla josta ei herkkuja puuttunut, hyvin näkyi kelpaavan molemmille. Sen verran vauhdikkaasti appeet katosivat ettei kuvaaja ja kamera ehtinyt mukaan, mutta syöminkien jälkeen korjattiin tilanne. Onnea Huti!


29.6.2014

Koeviikko

Tämä viikko ei ole tulosten perusteella ollut ollenkaan huonompi! Tokoilijat Susa ja Huti aloittivat keskiviikkona tokokokeella, tällä kertaa minua ei huolittu matkaan ja jälki oli sitten sen mukaista: 193 pistettä ja 1-tulos! Video puhukoon puolestaan:


Juhannuksen aikaan käytiin tekemässä pitkän tauon jälkeen parit jäljet ja niiden mennessä hyvin piti tietenkin alkaa Köpille kokeita etsimään. Seuraava sattuikin olemaan jo viikon päästä ja vieläpä omalla paikkakunnalla, kysyin vapaita paikkoja ja päästiin ensimmäiselle varasijalle. Keskiviikkona aukesi koepaikka ja tänä aamuna suunnistettiin maastoon. Kahden vuoden takaisesta nöyryytyksestä ei olla vieläkään täysin toivuttu ja jana jännitti melkoisesti vaikka se on jo saatu treenattua hyvälle mallille. Turhaa jännitin, Köpi lähti rauhalliseen tyyliinsä etenemään, pongasi jäljen janan puolesta välistä ja lähti jäljestämään. Takajälkeäkään ei huudeltu, joten painelimma metsään ja keppejähän sieltä alkoi nousemaan. Kolmas jäi metsään, neljännen kepin jälkeinen kulma ajeltiin pitkäksi mutta hienosti Köpi paikkasi mokan, palasi itse juuri siihen paikkaan mistä meni ohi ja jatkoi oikeaan suuntaan. Viides ja kuudeskin nousi joten pistesaalista kertyi 150, janalta siis täydet pisteet! On se kova!

"Missä jälki?"

"Haa, täällä!"
"Katohan mitä tänne on jäänyt!" (Eikö olekkin hieno luovutus!)
"Mitähän sieltä leipäpussista tällä kertaa löytyy?"
Esineruutu meni mallikkaasti, kaksi pistoa ja kaksi esinettä, helppo homma Köpille. Mitä nyt ensimmäinen esine piti pudottaa maahan ja toista ei meinannut saada irti.. 29 pistettä.

Tottis oli kyllä hieno, Köpillä ja sitä myötä minullakin on erilainen asenne nykyään koko hommaan ja sehän alkaa näkymään reippautena. Paikallaoloon mennessä nähtiin pieni ennakointi kun koira läpsähti maahan ennenkuin ehdin edes lupaa alkaa tuomarilta odottamaan. Paikallaolossa ei muuta valittamista. Seuraamisessa huomautus tuli liian loivista käännöksistä, koira pystyisi parempaan jos ohjaaja kääntyisi oikein.. Henkilöryhmässä ei välittamista. Liikkeestä istuminen oli hidas, mutta oikea asento kuitenkin ja sehän on jo voitto se! Liikkeestä maahanmeno oli nopea, sitä jopa vähän ennakoitiin tuomarin mukaan. Luoksetulo oli Köpiksi tosi hyvä, mutta "voisi tulla vieläkin voimakkaammin loppuun asti". Liikkeestä seisomisessa ei valittamista. Noudot oli hyvät, Köpi tuli nopeammin ja lähemmäs kuin aikaisemmin, vieläkin kuitenkin voisi parantaa. Hyppyesteellä tunaroin itse ja uusin heiton, toinen ei ollut sen parempi mutta annoin koiran mennä. Kummassakaan esteessä ei ongelmia ja noudot samalla kaavalla kuin tasamaalla. Eteenmenoon Köpi lähti kuin mikäkin maantiekiitäjä, ei tietoakaan maahanmenon ennakoinnista mutta toinen käskypä tarvittiin ennenkuin se meni maahan. Sitten putosi kyllä kerrasta, alkoi äänen sävy ja voimakkuuskin olla sitä luokkaa että parein mennä. ;) Koko hommasta pisteitä 89, joten maastopisteineen päivän saaliiksi kertyi 268 pistettä, 2-tulos ja se pari vuotta kaipailtu JK2! 

Tuomarina oli Sami Isopahkala.


"Ja kukas se olikaan vähä taitava!"