29.3.2015

Parit treenit ja kisoihin

Ei paljoa tarvinnut hullua yllyttää kun se jo oli mukana, kerrottiin että olisi tarjolla koira ja tavoitteena SPKL:n hiihtokisat Kuhmossa. Koira on 1,5kk Oulussa hiihtokoirana viettänyt dobermanninarttu Nadi, Eroosion Diva Demona ja olin huomaavinani sillä pientä pilkettä silmäkulmassa, "taas joku vieras tyyppi perässä ja aivan pihalla.." Lujaahan se meni, Auranmajan vitosta kierrettiin 10-11 minuuttiin mutta ohitukset oli katastrofeja. Mietin että miesten b-sarja on niin kovatasoinen että jos ohituksia tulee, ne menee meidän ohi eikä toisin päin ja kun tilaisuus on niin totta vie sitä kokeillaan. Kaksi kertaa treenattiin Auranmajalla ja eilen aamulla suunnistettiin Kuhmoon.

Latu oli vauhdikas, muutama kohtaaminenkin oli ja alkoi jo hirvittää että miten koiran saa kääntymään risteyksistä oikeaan suuntaan. Lunta riitti ja ladut oli loistavassa kunnossa, mutta vesisade ja aurinko pehmittivät baanan siihen kuntoon ettei paljoa luistosta voinut puhua, voi sanoa kanssakilpailijan sanoin että "tällä kertaa ei menty lujaa, vaan täysillä". Startti meni hyvin, koiralla oli kierroksia juuri sopivasti ja lujaa lähdettiin. Parin ensimmäisen ylämäen aikana selvisi että taidan joutua hiihtämään mäissä aika paljon itse, jos ei suksi luista niin ei kai se koirakaan määrättömiä jaksa. Alamäkiin lähti sitten niin täysi vauhti kuin ikinä! Risteyksissä oli vähän hakemista mutta aina päästiin oikeaan suuntaan jatkamaan, toiselle kierrokselle lähtö meni odotuksiin nähden tosi hyvin, ainoa onnettomuus sattui kun latu kävi lähellä katsojia ja Nadi oli menossa niitä morjestamaan. En saanut ajoissa koiraa eteen enkä vauhtia pois ja lopulta koira heitti pari volttia. Tästä jatkettiin, koira ei ontunut ja oli vielä eteenpäin lähdössä. Risteykset meni ensimmäistä kierrosta paremmin eikä toinen kierros tuntunut aivan niin pitkältä, ylämäkiin jouduin kyllä hiihtämään tosissaan. Viimeisessä jyrkässä alamäessä mentiin vielä turvalleen kun aloin ahnehtimaan liikaa vauhtia ja koira säikähti kun naru löystyi ja olinkin lähempänä, kohta olikin sukset ristissä ja lasit täynnä lunta.. Maaliin päästiin ehjinä, kukaan ei mennyt ohi ja loputkin tulivat aika tasaista tahtia maaliin. Aikaa meni 30min 20sek ja tällä irtosi pienen aikojen tarkistamisen jälkeen neljäs sija kovatasoisessa sarjassa! Ensimmäinen kisa vieraalla koiralla, ensimmäinen 10km:n kisa ikinä, vielä raskaassa kelissä ja alle 2min voittajan perässä, ei voi olla kuin tyytyväinen! Hauska kokemus kaikkinensa tämäkin.

MB 10km
1.dn Famke v. Eysingastate  Harri Hatunen  Oulun Palveluskoirayhdistys  28.44 RM 1
2. dn Afra European K9 Training Base  Juha Koski  Kymen Vetokoiraseura  29.27 RM 2
3. dn Diamandin D’esperanza  Markku Haliseva Keski-Suomen Palveluskoirayhdistys  29.33  RM 3
4.dn Eroosion Diva Demona  Timo Rautio  Oulun Palveluskoirayhdistys 30.20
5.dn Jirene Vom Warringhof Olli Kolari  Siilinjärven-Maaningan Pelastuskoirat  30.57
6.dn Monwelt's Kraft Uma Thurman  Toni Tiainen  Suomen Dobermannyhdistys 32.40
7.ssu Alfred  Miska Jähi  Suomen Suursnautserikerho  33.33 RM 1


© Sinikka Moilanen
© Sinikka Moilanen

© Sinikka Moilanen


25.3.2015

Leikkikoulutusta

Tällaista hauskaa olisi tiedossa Köpin pennuille ja muillekin! Kuuntelupaikkoja on vielä, tervetuloa!


17.3.2015

Metsään

Tulipa tuosta Hinnin blogikirjoituksen otsikosta mieleen vanha ralli:


Metsään mentiin mekin pitkän tauon jälkeen viikonloppuna. Sammaleita myllättyjä ei näkynyt mutta nautimma koko rahalla!

Aivan liian pitkän tauon jälkeen annoin tähän toimintaan luvan..
Hikihän siinä tuli, mutta voi pojat olihan kivaa!
Luonnosta vieraantuneet näkivät myös lintuja!
Huti maastoutui
Jos joskus masentaa ja ärsyttää, ota mallia tästä!
Ja hymyile!

8.3.2015

Koko alkuvuoden päivitys

Hiljaista on pidellyt, blogissa ja muutenkin. Jouluna otettujen metsälenkkikuvien jälkeen ei ole paljon lenkkipolkuja nähty, on vain levätty ja tylsistytty, syynä lievät yskän oireet jotka vain ei ottaneet loppuakseen.

Tammikuun alussa syötettiin viikon matokuuri keuhkomadon varalta ja kun sekään ei vaikuttanut,  kuukauden puolessa välissä käytiin lääkärissä ja todettiin että molemmilla oli kurkut ja nielurisat ärtyneet ja yskän sai tosi helpolla aikaan "provosoimalla". Siitäpä entistä äkäisempi lääkitys, neljän viikon kuuri nenäpunkin varalle, 10 vrk:n tulehduskipulääkekuuri ja 20 vrk:n antibioottikuuri kurkkutulehdukseen. Helmikuun puolen välin jälkeen oireet olivat vieläkin olemassa mutta paljon lievempinä joten varattiin seuraava aika tarkempiin tutkimuksiin 24.2.

Ensimmäisenä kyseltiin että paljonko mulla on varaa.. Tutkittiin siis pidemmän kaavan mukaan ja molemmilta lähti taju.


Tutkittiin, tähystettiin, arvioitiin silmämääräisesti ja otettiin näytteitä, neljä ja puoli tuntia viihdyttiin vastaanotolla. Sieltä oli kotiin viemisinä kaksi aika unista koiraa ja ilta meni heräillessä. Sen verran kurkut ärtyivät tutkimuksista että illan yskivät, onneksi lääkkeet auttoivat ja oireet hävisivät seuraavana päivänä. Lääkkeeksi tuli kuurit kortisonia ja pahoinvointilääkettä. Paikan päällä todetut viat olivat samat kuin aikaisemmalla reissulla mutta paljon lievempinä, kokeiden tuloksia odotellaan vieläkin, toivottavasti tulevalla viikolla jotain kuullaan.

Eikä ne turhaa kyselleet että onko varallisuutta.. Näihin kahteen lääkärireissuun ja lääkkeisiin on kulunut yli 1300€, tuli muutamalta vuodelta vakuutusmaksut kerralla takaisin.

Ja millä sitä aikaa tapetaan kun on tylsää?



Poikien orkesteri from Timo Rautio on Vimeo.

Tylsyys siis näkyy ja kuuluu! Pientä töihinlähtöikävän laulua lukuunottamatta lepokausi on mennyt kyllä tosi hyvin, koirat ei vieläkään hypi seinille tai tuhoa taloa vaan ottavat hyvinkin rennosti. Taitaa suurimmat ongelmat olla minulla.. Vaikka toisaalta, jääkö tuossa paljoa paitsi kun ei pääse räntäsateeseen ja peilijäätikölle lenkkeilemään? Luulisi olevan kaikilla intoa kunhan keväällä päästään lenkkeilemään ja harrastamaan.

Muutama satunnainen kuva vielä.. Ruokaa piti käydä hakemassa ja heti vähän maistella.



Köpin pentujakin on tässä alkuvuoden aikana näkynyt, ei liene epäselvää ketkä on tämänkin vanhemmat? Naama, ilme ja koko olemus on kyllä niin Köpiä kuin voi olla. :)


Oulunsalossa kävin hiihtokisoja katsomassa kun en itse päässyt hiihtämään. Australianpaimenkoirien rotumestaruudet jäivät meidän osalta taas käymättä, onneksi sentään yksi australialaisvalmisteinen osallistui kisoihin!


Loput kuvat kisoista:




Viime viikolla piti repäistä, taas muutaman tunnin varoitusajalla alettiin kyselemään tulisinko mukaan Muskettikoira- CUP:iin kun olisi lainakoira tiedossa. Ja niin sitä mentiin, Mari Moisalan saksanpaimenkoira Freyan vetämänä. Alku meni hyvin mutta ensimmäisessä risteyksessä oltiin lähdössä eri suuntiin ja lopulta olin rähmälläni maassa. Tästä ei kuitenkaan lannistuttu, loppulenkki meni hyvin ja loppusuoralla päästiin vielä edellisen ohikin. Vitonen meni aikaan 13:40, oli aika raskas keli! Köpin kanssa sama reissu on käyty alle 11 minuutin pari vuotta sitten. Tulokset täällä!

Loppukevennyksenä vielä, jos tämän blogin päähenkilöt olisivat autoja niin miltähän ne näyttäisivät?

Ehkä tältä?
© Janne I. / KILVET.COM
 Ja tältä?
© jaku / KILVET.COM

Löytääkö muut omiaan?

2.3.2015

Jimi 12 vuotta!

Taas pyörähti Jimin matkamittariin yksi vuosi lisää!

©Tanja Rautio
12 vuotta on tämä pieni suuri mies matkaansa taivaltanut. Hampaat vähän harvenee, mutta entäs sitten! :) Onnea Jimi!