15.4.2014

Intoa enemmän kuin järkeä

Tämän kevään ensimmäiset jäljet polkastiin eilen ja kylläpä näytti olevan pitkän tauon jälkeen mukavaa! Hännät vispasi villisti, vauhtia oli reilusti yli sallitun ja kulmistakin paineltiin pari liinan mittaa yli että heilahti. Mutta pääasia että oli kivaa! Kummallekkin tein 750m helppoon kangamaastoon, Hutille 25m jana ja jäljellä ikää 1h15min, Köpille 35m ja 1h 30min. Odotellessa tehtiin esineruutu jonka molemmat selvitti täydellisesti, ellei oteta lukuun pientä tapporavistusta joka paluumatkalla aina nähtiin.

Hutin jana meni "ei niin loistavasti", hyvin se lähti mutta kaartamaan niin jyrkästi että lähetin uudelleen. Sitten sama kaartaminen uudestaan, mutta toiseen suuntaan. Lopulta se meni suoraan, nosti jäljen ja lähti painelemaan. Keppejä nousi yhtä vaille kaikki, sekin jäi koska mentiin jonkin matkaa reilusti jäljen vieressä. Taisi siinä vauhdissa ja innostuksessa unohtua tarkkoa että missä se jälki menikään.. Kulmat oli Hutiksi oikein hyvät!

Köpin jana oli hyvä, eteni koko matkan innokkaasti, löysi jäljen mutta lähti väärään suuntaan. Siitä lähdettiin ympäri ja oikeaan suuntaan, vauhdilla. Keppejä nousi mutta kulmat meni reippaasti pitkäksi, paitsi vähän vaikeammassa paikassa jossa ei menty montaakaan metriä yli. Perille selvittiin ja kaikki kepit nousi. Seuraaviksi kerroiksi vaikeampia jälkiä ja enemmän kulmia, ettei aivan mene juoksemiseksi.

6.4.2014

Lenkkireissu

Onhan sitä monestikkin hypätty autoon ja ajettu jonkin matkan päähän lenkkeilemään, mutta viime viikon lauantaina käytiin jo vähän kauempana. Vai kuinka moni on lähtenyt lauantai-aamuna kolmelta liikkeelle? Nämä pojat lähti. Käytiin Hyvinkäällä lenkkeilemässä, seurana oli Hinni + Jumi ja Kiksi. Lenkillä oli varsin mukavaa, kaikki tulivat hyvin keskenään toimeen, ehkä vähän liiankin kun Köpi ja Huti rakastuivat vasta juoksunsa lopettaneeseen Kiksiin aivan hulluna. Pienten huomautusten jälkeen asia näytti menneen perille ja pysyikin loppulenkin mielessä, sukulaisen selkään ei sovi yrittää. Ellei sukulainen itse suutu, suuttuu Timo. Pieni suunnistusvirhekin matkalla kävi: "Ookko muuten aatellu millon on viimes näkyny kylttejä?" Tästäkin huolimatta selvittiin takasi autolle ja lähdettiin paahtamaan takaisin kotiin. Takakontissa oli hyvin hiljaista ja rauhallista, koirat veti unta kuuppaan eivätkä jaksaneet edes maisemia katsella.

©Hinni Ruottu
Eihän ole mitään samaa Köpissä ja Kiksissä? Kyllä niissä vain Enki ja Lissu vahvasti näkyy. :)

Aamulta Timelapse-kuvaa:

Pihtipudas-Joutsa from Timo Rautio on Vimeo.

No jos totta puhutaan niin ei me aivan kokonaan lenkkeilyn takia lähdetty, oli siinä muitakin syitä ja niistä ei paljoa kertomista jäänyt. Pari päivää reissun jälkeen sai taas todeta että turha lähteä kauemmas kun naapurikylältäkin löytyy. Opettavainen ja kiva reissu kuitenkin!

24.3.2014

Toiset kisat!

Siitähän nyt on jo jonkin aikaa kun ajattelin että me ei tälle talvea enää hiihdellä, ainakaan kilpaa. Tänään töiden jälkeen tuli viesti, että pitäisi lähteä Ouluun Muskettikoira-Cupin viimeiseen osakilpailuun, ja mehän lähdettiin.

Ensimmäinen kierros mentiin Köpin kanssa, oli hauskaa ja kulkikin hyvin, vaikka ei tietenkään niitä vauhteja joita parhaassa kunnossa on menty. 3km matkalla meni 6:02 eli 23 sekuntia vähemmän kun tammikuussa. Vartin verran siinä suunnilleen palauduin ja taas mentiin, narun päässä oli Huti. Veto vain paranee koko ajan ja risteyksistäkin selvittiin jo melkein kunnialla. Itse en saanut enää kunnon vauhtia päälle, onneksi koira paikkasi ja tällä reissulla meni 5:56. Huti siis veti 6 sekuntia paremmin kuin Köpi! Palkintopöytääkin putsattiin, muita osallistujia ei meidän sarjassa ollut. Oli niin kivaa että vähän tässä jo harmittaa kun ei Keminmaan kisoihin tullut ilmottauduttua, mutta toisaalta nämä 3km:n repäisyt on enemmän meitä varten, me mitään 10km jaksa mennä. ;)

©Katri Loukusa

20.3.2014

Tämähän jo keväältä näyttää

Ei tässä vieläkään mitään, hiihtokisat toisensa jälkeen perutaan eikä me kyllä olla treenattukkaan. Hakua ja jälkeähän täällä olisi voinut mennä täyttä päätä, jos olisi viitsinyt. Tottista jo käytiin kokeilemassa kerran.

Puolitoista viikkoa sitten maaliskuisella eväsretkellä

Viikko ja 200km kauempana edellisestä kuvasta!

Mitäs muuten tykkäätte ilmeistä? Onko edes kivaa juosta kantohangella?









Tällä viikolla käytiin tekojärven jäällä, mutta ei kävellen eikä hiihtämällä kuten yleensä. Eikä edes luistimilla kun en sellaisia omista. Pääseehän siellä muutenkin!

Jäällä from Timo Rautio on Vimeo.

Pyöräillen from Timo Rautio on Vimeo.

Jääpainit from Timo Rautio on Vimeo.


Kovin on kuva- ja videopainotteista ollut. Keskitytään asiaan sitten kun sitä on, siihen asti annan vain kameran käydä. :)

7.3.2014

Pikku-Köpejä tilauksessa..

Köpillä kävi hurmaava naisvieras tällä viikolla, Emma nimeltään. Pariskunta tuli toimeen valtavan hyvin ja Köpin maailma oli hetken vaaleanpunaisia sydämiä täynnä. :) Kevään mittaan nähdään reissun seuraukset, monipuolisia harrastuskoiran alkuja on toivottavasti tulossa! Tarkempaa infoa kennel Pikipaimenen blogissa.




5.3.2014

Onnea Jimi!


11 vuotta, eikä tunnu missään!

"..mutta sen kameran kyllä voisit tunkea johonkin.."
Kakkua sankarille!
Kuvat © Tanja Rautio

28.2.2014

Terve, tai sitten ei?

Kennelyskän oireet kesti viikon ja yhden päivän, molemmat yskivät ja kakoivat siihen malliin ettei jäänyt epäselväksi onko ne kipeitä vai ei. Täyslevossa olivat, aamulla ja illalla kierrettiin lyhyt remmilenkki että saivat tarpeensa tehdä. Yllättävän hyvin kestivät tämän ajan, eivät alkaneet keksiä aktivitettia itse vaan ottivat hyvinkin rennosti. On mulla vain maailman parhaita koiria tässäkin mielessä. :)

Ensimmäiselle metsälenkille uskaltauduttiin yli viikko oireiden loppumisen jälkeen, silloinkin ottivat aika rauhassa eikä ylimääräisiin revittelyihin annettu lupaa. Siitä pikkuhiljaa jatkettiin lenkkiä ja annoin jo juosta aivan normaalisti, näkyi olevan mukavaa! Kun mitään oireita ei edelleenkään näkynyt, lähdettiin reilu kaksi viikkoa viimeisestä yskäisystä kokeilemaan hiihtolenkkiä niin että koirat on irti ja saavat mennä omaa tahtia. Ja menihän ne, päästelivät sydämensä kyllyydestä! Pidettiin monta taukoa ja nautiskeltiin illasta, lenkin jälkeen oli aika tyytyväisen näköisiä koiria. Kunnes iltaruokaa laittaessa Köpi alkoi nieleskelemään, sitä jatkui yön yli ja seuraavaan päivään, näytti tältä:


Köpin kurkkukipu from Timo Rautio on Vimeo.


Potilas oli päivän aika rauhallinen, iltaa kohti näytti jo olo vähän helpottavan. Seuraavana aamuna kun heräsin, oli Köpi jo könöttämässä sängynlaitaa vasten ja häntä vispasi lujaa, ilme oli sitä luokkaa että minä oon terve! Jätettiin kuitenkin lomareissu tekemättä ja ajettiin eläinlääkäriin, saatiin diagnoosi että kennelyskä todennäköisesti on uusinut. Oireita ei enää ole ollut, aika normaalilta tyyppi näyttää. Otetaan nyt taas rauhallisemmin, eikai tässä muukaan auta.. Jos sitä kesällä jo uskaltaisi käydä vaikka pyörälenkillä.

Hutilla ei ole oireita enää ollut ja lääkärissäkin se todettiin terveeksi!

Kuva keskiviikkoillan hiihtolenkiltä. Onneksi sentään jossain on vielä lunta, mittatikku pihalla näytti eilen 75cm..

23.2.2014

Könötyskuvia

Apinoin Hinniltä seuraavanlaisen käsitteen: Könötys. Tuntuu, että nämäkin koirat sen homman osaavat ja pikaisella selaamisella muutama kuvakin löytyy:

Köpi aloitti homman nuorena (ja nälkäisenä)
Herra Hoo vielä vähän nuorempana. Ei sitä tuonne häkkiin kukaan käskenyt, eikä se sieltä uloskaan tullut, mutta kurjaa näkyy olleen. :)
Tiikeriäkin pystyi hyödyntämään tässä lajissa
Viikonloppuaamuisin näkyy monesti tällaisia könöttäjiä..
Ja työreissulla löytyi juuri könöttämistä varten tehty alusta!

Jatkakaa joku, löytynee näitä muiltakin. :)

9.2.2014

Uusi kuvagalleria

Ensimmäiset 1100 kuvaa siirretty uuteen osoitteeseen ja lisää tulee kunhan inspiraatio taas iskee!

6.2.2014

Tätä meidän tuuria..

Viikonloppuna lauhtui pakkaset ja satoi lunta, siitä innoissaan kirmattiin heti maanantaina vedättämään. Ihmettelin siinä kun varsinkaan Köpillä ei tuntunut oikein kulkevan, monta kertaa sanoin että tämä ei nyt taida olla kunnossa.. Tiistai-aamuna ulos mennessä Köpillä tuli reverse sneezing-kohtaus, tai mikä tuon oikea nimi onkaan. Niitä riitti neljä kappaletta ja hommahan alkoi selviämään. Tiistain jälkeen niitä ei enää tullut, mutta hengitys kuulostaa räkäiseltä korinalta ja Huti aloitti myös tänään torstaina, sellaisella äänensävyllä ettei jää epäselväksi mikä vaivaa.. Puolenkymmentä kertaa on tämän illan aikana nuita kakomiskohtauksia ollut. :/

Hutilla on yskä from Timo Rautio on Vimeo.

Nyt sitten makoillaan kotona pari viikkoa, katsotaan kellä leviää paketti ensimmäisenä. Veikkaan kirjoittajaa. :D Koirathan nuo nukkuu tyytyväisinä, ei nuo tosiaan normaalikunnossa ole. Viikonlopun Lapinlahden Sprintin SM:t jää ainakin välistä, sinne jo ehdin ilmottautua.