Toiset kisat!

Siitähän nyt on jo jonkin aikaa kun ajattelin että me ei tälle talvea enää hiihdellä, ainakaan kilpaa. Tänään töiden jälkeen tuli viesti, että pitäisi lähteä Ouluun Muskettikoira-Cupin viimeiseen osakilpailuun, ja mehän lähdettiin.

Ensimmäinen kierros mentiin Köpin kanssa, oli hauskaa ja kulkikin hyvin, vaikka ei tietenkään niitä vauhteja joita parhaassa kunnossa on menty. 3km matkalla meni 6:02 eli 23 sekuntia vähemmän kun tammikuussa. Vartin verran siinä suunnilleen palauduin ja taas mentiin, narun päässä oli Huti. Veto vain paranee koko ajan ja risteyksistäkin selvittiin jo melkein kunnialla. Itse en saanut enää kunnon vauhtia päälle, onneksi koira paikkasi ja tällä reissulla meni 5:56. Huti siis veti 6 sekuntia paremmin kuin Köpi! Palkintopöytääkin putsattiin, muita osallistujia ei meidän sarjassa ollut. Oli niin kivaa että vähän tässä jo harmittaa kun ei Keminmaan kisoihin tullut ilmottauduttua, mutta toisaalta nämä 3km:n repäisyt on enemmän meitä varten, me mitään 10km jaksa mennä. ;)

©Katri Loukusa

Tämähän jo keväältä näyttää

Ei tässä vieläkään mitään, hiihtokisat toisensa jälkeen perutaan eikä me kyllä olla treenattukkaan. Hakua ja jälkeähän täällä olisi voinut mennä täyttä päätä, jos olisi viitsinyt. Tottista jo käytiin kokeilemassa kerran.

Puolitoista viikkoa sitten maaliskuisella eväsretkellä

Viikko ja 200km kauempana edellisestä kuvasta!

Mitäs muuten tykkäätte ilmeistä? Onko edes kivaa juosta kantohangella?

Tällä viikolla käytiin tekojärven jäällä, mutta ei kävellen eikä hiihtämällä kuten yleensä. Eikä edes luistimilla kun en sellaisia omista. Pääseehän siellä muutenkin!

Jäällä from Timo Rautio on Vimeo.

Pyöräillen from Timo Rautio on Vimeo.

Jääpainit from Timo Rautio on Vimeo.


Kovin on kuva- ja videopainotteista ollut. Keskitytään asiaan sitten kun sitä on, siihen asti annan vain kameran käydä. :)

Pikku-Köpejä tilauksessa..

Köpillä kävi hurmaava naisvieras tällä viikolla, Emma nimeltään. Pariskunta tuli toimeen valtavan hyvin ja Köpin maailma oli hetken vaaleanpunaisia sydämiä täynnä. :) Kevään mittaan nähdään reissun seuraukset, monipuolisia harrastuskoiran alkuja on toivottavasti tulossa! Tarkempaa infoa kennel Pikipaimenen blogissa.

Onnea Jimi!

11 vuotta, eikä tunnu missään!

"..mutta sen kameran kyllä voisit tunkea johonkin.."

Kakkua sankarille!

Kuvat © Tanja Rautio

Terve, tai sitten ei?

Kennelyskän oireet kesti viikon ja yhden päivän, molemmat yskivät ja kakoivat siihen malliin ettei jäänyt epäselväksi onko ne kipeitä vai ei. Täyslevossa olivat, aamulla ja illalla kierrettiin lyhyt remmilenkki että saivat tarpeensa tehdä. Yllättävän hyvin kestivät tämän ajan, eivät alkaneet keksiä aktivitettia itse vaan ottivat hyvinkin rennosti. On mulla vain maailman parhaita koiria tässäkin mielessä. :)

Ensimmäiselle metsälenkille uskaltauduttiin yli viikko oireiden loppumisen jälkeen, silloinkin ottivat aika rauhassa eikä ylimääräisiin revittelyihin annettu lupaa. Siitä pikkuhiljaa jatkettiin lenkkiä ja annoin jo juosta aivan normaalisti, näkyi olevan mukavaa! Kun mitään oireita ei edelleenkään näkynyt, lähdettiin reilu kaksi viikkoa viimeisestä yskäisystä kokeilemaan hiihtolenkkiä niin että koirat on irti ja saavat mennä omaa tahtia. Ja menihän ne, päästelivät sydämensä kyllyydestä! Pidettiin monta taukoa ja nautiskeltiin illasta, lenkin jälkeen oli aika tyytyväisen näköisiä koiria. Kunnes iltaruokaa laittaessa Köpi alkoi nieleskelemään, sitä jatkui yön yli ja seuraavaan päivään, näytti tältä:


Köpin kurkkukipu from Timo Rautio on Vimeo.


Potilas oli päivän aika rauhallinen, iltaa kohti näytti jo olo vähän helpottavan. Seuraavana aamuna kun heräsin, oli Köpi jo könöttämässä sängynlaitaa vasten ja häntä vispasi lujaa, ilme oli sitä luokkaa että minä oon terve! Jätettiin kuitenkin lomareissu tekemättä ja ajettiin eläinlääkäriin, saatiin diagnoosi että kennelyskä todennäköisesti on uusinut. Oireita ei enää ole ollut, aika normaalilta tyyppi näyttää. Otetaan nyt taas rauhallisemmin, eikai tässä muukaan auta.. Jos sitä kesällä jo uskaltaisi käydä vaikka pyörälenkillä.

Hutilla ei ole oireita enää ollut ja lääkärissäkin se todettiin terveeksi!

Kuva keskiviikkoillan hiihtolenkiltä. Onneksi sentään jossain on vielä lunta, mittatikku pihalla näytti eilen 75cm..

Könötyskuvia

Apinoin Hinniltä seuraavanlaisen käsitteen: Könötys. Tuntuu, että nämäkin koirat sen homman osaavat ja pikaisella selaamisella muutama kuvakin löytyy:

Köpi aloitti homman nuorena (ja nälkäisenä)

Herra Hoo vielä vähän nuorempana. Ei sitä tuonne häkkiin kukaan käskenyt, eikä se sieltä uloskaan tullut, mutta kurjaa näkyy olleen. :)

Tiikeriäkin pystyi hyödyntämään tässä lajissa

Viikonloppuaamuisin näkyy monesti tällaisia könöttäjiä..

Ja työreissulla löytyi juuri könöttämistä varten tehty alusta!

Jatkakaa joku, löytynee näitä muiltakin. :)

Uusi kuvagalleria

Ensimmäiset 1100 kuvaa siirretty uuteen osoitteeseen ja lisää tulee kunhan inspiraatio taas iskee!

http://sdrv.ms/NnKegS

Tätä meidän tuuria..

Viikonloppuna lauhtui pakkaset ja satoi lunta, siitä innoissaan kirmattiin heti maanantaina vedättämään. Ihmettelin siinä kun varsinkaan Köpillä ei tuntunut oikein kulkevan, monta kertaa sanoin että tämä ei nyt taida olla kunnossa.. Tiistai-aamuna ulos mennessä Köpillä tuli reverse sneezing-kohtaus, tai mikä tuon oikea nimi onkaan. Niitä riitti neljä kappaletta ja hommahan alkoi selviämään. Tiistain jälkeen niitä ei enää tullut, mutta hengitys kuulostaa räkäiseltä korinalta ja Huti aloitti myös tänään torstaina, sellaisella äänensävyllä ettei jää epäselväksi mikä vaivaa.. Puolenkymmentä kertaa on tämän illan aikana nuita kakomiskohtauksia ollut. :/

Hutilla on yskä from Timo Rautio on Vimeo.

Nyt sitten makoillaan kotona pari viikkoa, katsotaan kellä leviää paketti ensimmäisenä. Veikkaan kirjoittajaa. :D Koirathan nuo nukkuu tyytyväisinä, ei nuo tosiaan normaalikunnossa ole. Viikonlopun Lapinlahden Sprintin SM:t jää ainakin välistä, sinne jo ehdin ilmottautua.

Ekat kisat

Eilen pyyhkästiin Köpin kans ensimmäistä kertaa tälle talvea kelloa vastaan, Oulussa Muskettikoira Cupissa. Lumitilanteen takia matka oli 3km joka sopii näille vetokilometreille ihan hyvin! Vähän oli rutiinit hukassa ja kiire tuli lähtöön, mutta ehdittiin kuitenkin. Köpikin tiesi että ollaan lähtöviivalla, ei se montaa hetkeä malttanut olla hiljaa. Vasta kun lähettäjä sanoi "paikoillanne", tuli hiljaista. Hiihto kulki hyvin ja hieno ohituskin saatiin loppusuoralle, maalissa kello näytti lukemaa 6.25. Arkisto kertoo, että Hutin kans mentiin viime keväänä sama pätkä sekuntia nopeammin. Muilla näkyi kulkevan vielä lujempaa ja tuloksia katsellessa käy mielessä että tarvisi vissiin vähän treenata. ;)

Ei vieläkään oikein mitään

Hiljaista on treenirintamalla, lunta on meillä aivan liian vähän hiihtämiseen ja kaikesta muusta harrastamisesta ollaan talvitauolla. Paitsi tietenkin Huti joka kovasti tokokoiran hommia harrastaa, mutta siinä lajissa minä pääsen aika helpolla. :)

Lenkkeilty ollaan ja välillä kuvauskalustoakin on ollut mukana. Ensin perinteinen kamera ja aikaansaannoksia tässä:

Huti ja hienot korvat..

..ja korvakarvat :)

Totista poikaa

Oikein järki loistaa!

Onko Köpillä kiire johonkin?

Mikäs siellä?

Videomuotoista lenkkipöljäilyä pieni pätkä:

Lenkillä from Timo Rautio on Vimeo.

Täysikokoisena HD-laatuisena ylläolevasta linkistä!