Kokeita kokeita!

Käytiin Köpin kans testaamassa taas kisahermoja pariinki otteeseen.

20.5. oli Kiimingissä viestikoe ja sinne piti päästä vaikka treenit on ollu melko vähäisiä ja ongelmiaki on saatu kaiveltua esille. Tottiksella alotettiin, 82 saatiin sieltä jäävien liikkeiden ja toisen hyppynoudon epäonnistumisen jälkeen. Itse viesti meni sunnuntailenkkeilyksi, Köpi ei lähteny metsäpäästä ollenkaan juoksemaan. Porukkatreenien puutteesta johtuen koira oli "vähän" kuutamolla eikä tiennyt mitä siellä pitäisi tehdä, asiaa ei yhtään ainakaan helpottanut se että Köpin lähtövuorolla edellinen koira palasi takaisin. Eli maastopisteitä pyöreä muna. Eikun 30, esineruudusta nostettiin kolme esinettä tuomarin luvalla.

Tänään 27.5. jatkettiin Kokkolassa Köpin lajilla, ensimmäinen kolmosluokan hakukoe oli ohjelmassa. Alkuun taas perinteiset valeilmaisut molempiin nurkkiin mutta tällä kertaa kun asiaan osasi varautua, jätin ne omaan arvoonsa ja laitoin koiran jonkun matkaa kauempaa töihin uudestaan. Sieltä löytyikin eka ukko, piski muisti mitä tänne oli tultu tekemään ja loppu oli kuin suoraa oppikirjasta. Tyhjiä ei turhan montaa tullut ja piiloja löytyi mukavaa tahtia, maastosta siis 167 pistettä. Esineruutu taas ei kulkenut, liekkö ollu koiralla liimaa tassuisa ja dieseliä koneessa. Esineet merkkasi kyllä mutta oli sitä mieltä että hae itte. Kaksi löytyi, kolmas 10 sekuntia ajan loppumisen jälkeen eli 18 pistettä. Tottiksessa meni perinteisesti jäävät liikkeet perseelleen, muuten aivan unelmasuoritusta Pöpiltä. Pisteitä jäävistä liikkeistä johtuen 81, eli 266 yhteensä, 2-tulos ja HK3!

Kaikenlaista

Blogissa ei ole paljoa tapahtunut, sitäki enemmän ollaan koirien kans tehty.

Hakemaan on molemmat päässy kevään aikana pari kertaa. Huti testasi kantohankia jo pääsiäisen aikaan, Köpi upottavampaa sohjoa myöhemmin. Huti irtoaa ukolle hienosti ja tahtoopa sieltä haukku tai pari jo irrota! Köpi juoksee hienosti ja jos nokkaa muistaa pitää auki niin aina sieltä joku löytyy. Mutta juokseminen on kivaa! Yksityiskohtaisempaa tarinaa taitaa olla turha odotella, en minä jaksa enää niin tarkasti niitä muistella. ;)

Viestiä ollaan menty jokunen kerta. Köpillä on pidetty matkaa 500-1000m, maasto on enimmäkseen ollut polun tapaista ja minun paikaksi on jääny a-pää. Siihen asti meni kaikki hyvin, kun pidennettiin matkaa kerralla turhan paljon ja pitkällä välillä, yksin suuressa metsässä ollessaan Köpi luultavasti törmäsi jänikseen. Koira pyörähti takaisin ja kun odottelin sitä toisessa päässä, tulikin jänis palkalle. Seuraavilla kerroilla nähtiin u-käännöksiä ja epävarmuutta metsäpäästä irtoamisessa. Tulipahan sentään haasteita, liian hyvinhän tämä menikin. :)

Jälkiä ollaan tallottu ja nuuskittu tänä keväänä eniten. Köpi menee alokasluokan jälkiä jossa on reilummin kulmia, uutta näissä on se etten minä tiedä missä jälki menee, joutuu siis vihdoin opettelemaan koiran lukua. Tästä on seurannut pitkäksi menneitä kulmia ja välille jääneitä keppejä, mutta osaahan tuota jo luottaa erilailla koiraan kun aikaisemmin. Hutille aloitettiin nappula per askel tyylillä ja lyhyillä jäljillä, ensimmäinen jälki oli kauhea ja siitä kun sisuunnuin, tein toisen samanlaisen ja koiralla syttyi lamppu päässä. Sen jälkeen se on menny eteenpäin lujaa vauhtia, nyt ollaan jo siinä mallissa että vaikeimmalla jäljellä on ollu neljä keppiä ja pari kulmaa. Kepeistä tarvis tehdä mukavampia, nykyään mielenkiinto on vain jäljessä ja kepit on pakollisia hidasteita. Hienosti se silti jälkeä imee!

Köpi on ollut pari viikkoa sairaslomalla, ensin aukesi AD-kokeessa antura ja seuraavaksi ilmeisesti viestitreeneissä tai lenkillä meni selkä jumiin. Tämä näkyi takajalan varomisena ja muutenkaan koira ei kovin pirteä ollut. Tästä taidettiin selvitä hieronnalla, ainakaan näin kolme päivää hieronnan jälkeen ei ole oireita näkynyt.

Ei kai tässä mitään kummallisempaa, kesää odotellessa. Molemmat on kesäkauden avannu jo jäiden seassa, ja kovasti kesätakkia vaihtavat päälle. Ainakin imurin sisällöstä päätellen..

Koekausi käyntiin

Tämä kevät alotettiin reippaasti kestävyyskokeella, pyöräiltiin Köpin kans Haukiputaalla SPL Oulun järjestämässä AD-kokeessa. Onhan me pitkiä pyörälenkkejä käyty ennenki, mutta metsäteillä ja vapaana joten vähä jännitti että mitenkähän käy kun 20km pitäis mennä asfaltilla kytkettynä. Hyvin kesti Pöpillä kunto, ois voinu pitempäänkin juosta, varsinki ois ollu mukavaa ohitella muita. Tosi hienosti se osasi narusa mennä, suunnilleen puolet koirista veti kun Köpi juoksi sievästi löysällä narulla. Tassut tarkistettiin molemmilla tauoilla eikä mitään epänormaalia näkynyt. Viimesen viiden kilometrin matkalla oli joku käynyt oikean etutassun anturaan ja siitä oli noin 3mm pala jäänyt matkalle. Ei sitä silti joutanut pyöräilyn tai lopun seuraamispätkän aikana ontumaan. Nyt tuli taas rasvauskuuri että saadaan antura kuntoon!

Koe siis läpäistiin, nyt se on virallisesti kestävä koira. :)

Kaikki tulokset.

Kevättä kuvina

Hiihtokausi pistettiin pulkkaan epävirallisten kisojen jälkeen, oli niin loistava hiihto että saa jäädä tältä talvelta siihen. Jäi loistava fiilis koiralle ja narunjatkeelle, siitä on hyvä jatkaa ensi talvena!

Palkkasin Köpin hienoista hiihdoista sopivan kokoisella luulla, oli siinä koiranpoika tyytyväinen. :)

Viestillä käytiin viime viikolla, Köpi juoksi viisi pätkää kelkkauraa pitkin, pisin matka taisi olla puolen kilometrin luokkaa. Alussa oli jyrkkä mutka ja kerran se piti oikaista, muuten mentiin käsikirjoituksen mukaan. Pidettiin oikein lepotaukoja kun oli muitakin treenaamassa, Köpi rauhottui aina heti paikalleen ja oli hämäävän rauhallinen vielä kun piti lähtiä jatkamaan, sai miettiä että lähteeköhän tämä mihinkään. Sama homma kuin hiihtokisoissa, käskyn jälkeen meni kaasu pohjaan kuin ei mitään taukoa olisi ollutkaan. Se on mahtava koira, ei huuda eikä sinkoile turhia vaan lepää kun on mahdollisuus ja painelee täysiä heti kun käsketään! :)

Viestien jälkeen lähdettiin loman kunniaksi mökkeilemään, luntakin vielä riitti. Meno oli seuraavanlaista:

Hutin pärstävärkkiä

Hyppy, pomppu..

Se isompi oon muuten MINÄ!

Kohta lähtee, ota kiinni!

Lähtiskö?

Köpi, komeampana kuin koskaan

Minun Äly ja Väläys :)

Paluumatkalla käytiin Marjon susihukkasta katsomassa. Huti näyttää kovasti miettivän että mikäs se tämä on. :D

Ruokakuppiteline

Apinoin Jennyltä joku aika sitten idean korotetuista ruokakupeista. Hutin syönti kun on mitä on, se on syönnin loputtua monesti toisessa huoneessa kun tykkää lykätä kuppia samalla ja ruokaa on myös pitkin lattioita. Aikani suunnittelin ja tällainen on lopputulos. Sopii ainakin sisustukseen!

Vauhti kiihtyy ja talvi loppuu

Tänään oli Oulussa epäviralliset koirahiihtokisat ja sinnehän tietenki piti suunnata. Kilpailijoita ei ruuhkaksi asti ollut, olisko yhteensä ollut kymmenkunta. Meitä ennen lähti kaksi vitosen kiertäjää matkaan, Köpi pääsi siis kunnolla kisafiilikseen mukaan, se huusi ja aivan tärisi kun muut lähti. Ja lähtihän se Köpiki melko haipakkaa kun luvan sai. Koiralatu oli hauska hiihtää, mäkiä ei ollut ainuttakaan joten vauhtia riitti ja parissa tiukassa mutkassa sai jäisellä kelillä olla melko tarkkana ettei narun perässä roikkuva hidaste menny metsään.. :) Viimeisellä suoralla tuli kolme ohitusta kun lyhyempien matkojen kiertäjät olivat edellä. Niistä selvittiin hienosti ja Köpi sai sopivaa treeniä kun ohituksien jälkeen on tahtonut vauhti hiipua. Nyt päästiin kuitenki vauhtiin ja maaliin, kello pysähtyi lukemiin 10,43 eli ylivoimasesti paras aika meille tälle talvelle. Oli lentokeli ja helppo latu, joten kovin vertailukelpoinen tämä aika ei ole. Mutta ei me kyllä jääty edes minuuttia kisan kovimmalle ajalle 9,56 jonka teki Mäkelän Jyrki saksanseisojalla. Koko ajan tämä homma käy vaan mukavammaksi, oli mahtava hiihtää! Talvi vaan loppuu kesken, mutta jääpähän sopivasti nälkä ensi talvea ajatellen..

Yhdet vielä!

Köpi oli kolmen kuukauden ikäinen kun Kajaanissa Virkakoirien vetomestaruuskisoja oltiin katsomassa, lupasin sillon että näihin kisoihin pääset vielä mukaan. Lupaus piti ja maanantaina lähdettiin pienelle talvilomareissulle.

Tämän vuoden kisat pidettiin Jämillä ja osallistujia oli 45. Oltiin Köpin kans koko kisojen ensimmäinen valjakko ja vähän mietitytti että miten sitä tyhjälle lähdetään, nollakoirakin meni tuntia aikasemmin. Lähtöalueella Köpi oli kuin missä tahansa, kovin rauhallinen ja varmaan tuumaili että paskaakos tässä. Vaan annahan kun lähtökäskyn huusin, Köpi lähti aivan täysillä ja samaa tahtia tultiin maaliin asti. 5 km:n matkaan käytettiin tällä kertaa aikaa 12,59 joka oli meidän tämän talven nopein aika, ja vielä ensimmäisenä ladulla! Siinä sitten jokunen tunti odoteltiin tuloksia, tuumailin että pakko tuolla ajalla on edes jotenkin sijoittua. Yllätys oli kohtalainen kun lopulta sain viralliset tulokset hyppysiin, aika oli koko kisojen nopein vitosella! Taakse jäi melkosen monta saksanpaimenkoiraa ja malinoisia kun Köpi päästeli minkä kintuistaan pääsi. :)

©Tina Finn

Aika loistava lopetus loistavalle kisakaudelle siis! Varsinkin kun muutamaan otteeseen tuntui että kaikki vastustaa eikä mistään tule mitään, mutta tulipahan silti. :) Nyt jos vaikka hieman rauhoittuisi, Kiimingin kisoista tähän päivään auton mittariin on kertynyt 3000 km pelkästään valjakkourheilun hyväksi ajettuja matkoja.. Mukavahan se olis ajella kun joku maksaisi. ;)

Kuvia Virkakoirien talvimestaruuskisoista täällä!

Terveisiä Keminmaalta!

Käytiin taas Köpin kans hiihtokisoissa, kun on vauhtiin päästy! Tällä kertaa hiihdettiin Keminmaan kisoissa, matkana 5km ja aikaa siihen käytettiin 13,46. Kilpailijoita ei meidän sarjassa ollut, joten hiihdettiin vain kelloa vastaan ja hyvinhän siinä pärjättiin. Keli oli koiralle raskas, yön aikana oli satanut paljon uutta lunta ja baana upotti koiran alla. Aika oli siitä huolimatta tosi hyvä, Köpi kyllä antoi kaikkensa enkä minäkään lujempaa päässyt. Kummasti tässä kisajännitys lievenee, tämähän on piru vie kivaa! :)

© Katri Loukusa

Yks "saavutus" on jäänyt mainitsematta, Köpi oli Raahen Koirakerhon Vuoden Palveluskoira 2011!

SPKL SM Haukipudas

Köpi pinkoi taas kisoissa viikonloppuna, vaikka hetken jo näytti että jää koko kisat välistä kuskin hajamielisyyden takia. Aloin kattelemaan että millonkas sinne pitikään ilmottautua, niin päivämäärä näytti viikon verran taaksepäin eikä jälki-ilmottautumisia otettu. Sitten tuli lisää huonoja uutisia, Duke sairastui kennelyskään ja niin Köpi vaihdettiin Katrille koiraksi. Treenejä ei ehditty ottaa kuin kahdet ja niiden jälkeen tuskastutti entistä enemmän. Hyvinhän niillä kuitenkin meni, kiertelivät 8km aikaan 23.07,9 ja sijoitukseksi tuli 7! Köpi ei oo ennen menny 5km pitempää matkaa kerralla, eikä hiihtänyt muiden kanssa. Eikä kisoissa paljon belgialaista pienempää koiraa näkynyt, joten ei voi kun olla tosi tyytyväinen!

Katri ja Köpi menossa toiselle kierrokselle

Sunnuntaina päästiin sitten Köpin kans edustamaan Oulun Palveluskoirayhdistystä viestiin. Tietenkään en koskaan oo viestiä hiihtänyt, joten lähtö ja vaihto aiheutti pientä tressiä. Turhaan, taas, koko suoritus meni meidän osalta niin hyvin kun voi mennä! Oltiin siis Köpin kans ensimmäisellä osuudella ja lähdettiin muiden valjakoiden kanssa yhtä aikaa. Melko tasoissa mentiin ensimmäiseen mutkaan ja yhtä tasoissa tultiin vaihtoon, oli siinä ruuhkaa hetkeksi. Köpin kans kuitenki suoriuduttiin vaihdosta nopeiten ja saatiin seuraava matkaan ensimmäisenä. Seuraavilla osuuksilla oli pari joukkuetta päässyt karkuun, joten pronssiahan sieltä tuli! Alottelijalle se on kuin voitto, ei voi olla taaskaan kuin onnellinen ja tyytyväinen. :) Lujaa sillä aussikallakin pääsee saksanpaimenkoirien ja belgianpaimenkoirien seassa vaikka pieni onkin!

Suuri Köpi. :)

Vaatimaton pronssimitalisti!

Virallisia tuloksia löytyy kisasivuilta.

Muutama kuva lauantailta galleriasta.

Jimi 9 vuotta!

Tänä päivänä vuonna 2003 pyöräytti Jami päivänvaloon viisi ruttuturpaa, ja yksi näistä on meidän perheessä siitä keväästä lähtien asustanut. Tämä pieni suuri koira täytti tänään yhdeksän vuotta ja tarjosi sen kunniaksi kakut Köpille ja Hutille, siitäkin huolimatta ettei oikein näistä liian suurista, vauhdikkaista ja tyhmistä elukoista tykkääkkään. ;) Ikä näkyy vain harvenevana hammaskalustona, muuten mennään kuin nuoremmatkin!

Onnea Jimille, ensimmäiset yhdeksän vuotta takana!