Käytiimpäs Köpin kans roiskasemassa ensimmäinen jälki. :D Jotain positiivista jos hakee niin eipähän tarvi miettiä että mitä osa-aluetta treenailis.. Koko suoritus kun oli aika kauhiaa kateltavaa. Tämmöstä kuitenki tehtiin: 300m, 1,5h, viis kulmaa, viis keppiä, yks ojan ylitys, maastona pelto, ilma selkeä ja vähä tuuleskeli. Keppiä nakkelin ennen lähtöä ja otin pari tuontia, että edes vähä muistus mieleen. Eikä muuta kuin valjaat päälle ja janalle, nokka kyllä meni maahan mutta en tiiä mitä kaikkia sieltä löyty, kummaa pyörimistä se vain oli. Mutta johan kirkastu ilme kun löysi oikean jäljen, ja sitte kans mentiin. Vetohiihto oli talvella kivaa niin jälkivaljaissakin on sitte kiva vetää, jarruna joutu olemaan koko matkan. Kulmat meni kaikki pitkäksi, kaks ensimmäistä keppiä olis jääny välille ellen ois ite muistanu missä ne on. Kolmatta keppiä se jo haisto mutta päätti jatkaa matkaa, palautin siinäki kohti vähä mieleen mitä tarvis tehdä. Neljäs keppi nousi! Palkkasin oikein ruhtinaallisesti. Viidennen kepin se taas huomasi mutta päätti jatkaa matkaa nostamatta, ja taas joutu muistuttelemaan. Ojan ylitys meni arpomatta ja suoralla jäljellä pysyi ihan kivasti, jotain positiivista! Tuota keppihommaa joutuu nyt tosissaan alkaa treenaamaan. Eipä sitä syksyllä montaa kertaa ehditty tällä tyylillä ilmaista, jospa se menis sen piikkiin. Neljännellä kepillä näki että siellä herneet miettii mitä nyt tehdään. Keppitreeniä joka tapauksessa on luvassa!
 |
| Olispa jälkikepitki näin mukavia.. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti