Kuvia taas

Pakkasia pidellessä on treenit ollu täysin tauolla, lenkillä vain kuljettu. Eipä näy piskejä palelevan kun pistää tarpeeksi kierroksia tassuihin. :)

Lisää kuvia galleriassa, rautiotj.kuvat.fi

Aurinkoa!

Vihdoinkin paistoi aurinko vapaapäivänä. Siispä kamera tassuun ja viereiselle pellolle kuvaamaan..

Arvonta suoritettu

Ja paperi ruksittiin EH:n kohdalta. Köpi on siis erittäin hyvä, ellei peräti täydellinen. :) Koko arvostelu kuuluu seuraavasti:

4 vuotias uros. Oikea runko. Oikean tyyppinen pää. Ilme ok. Suora ylälinja. Rungon pitäisi olla tilavampi. Kaula riittävän lyhyt. Oikein kulmautunut. Hiukan lyhyt olkavarsi. Tarvitsee enemmän aluskarvaa. Tyypillinen luonne. Liikkeet riittävän oikeat.

Kiitoksia Katrille Köpin esittämisestä, parasta kun ei tarvinnut itse olla kehässä. Köpikin pisti parastaan ja käyttäyty niin hyvin ku pieni australialainen vain osasi. ;)

Köpin mielestä parasta päivässä taisi olla Kiksin näkeminen. Törmääminen oli hauskan näköinen, koirat haistoi kerran toisiaan ja kun älysivät kuka siinä vastapäätä seisoo piti samantien alkaa leikkimään kuin pikkukakarat. Näyttelyn jälkeen käytiin vähän tuulettamassa Vegan ja Sylvin kanssa, menihän ne vähän aikaa lujaa. :) Kiitoksia kaikille, hauska päivä oli!

Kuulumisia kuvina

Pitänee laittaa edes kuvia kun ei taas näy saavan tekstiä aikaiseksi. Talvea pidellään, eihän tässä mitään järkevää oo tullu tehtyäkään. Viime kirjotuksen aikoihin Köpillä aukesi anturat, ilmeisesti olivat ilmanaikuisen alkutalven ansiosta päässeet kuivumaan ja hiihtoreissulla kovalla baanalla juostessa ne sitten aukesivat. Muutama viikko niitä tuossa rasvailtiin ja nyt taas mennään. Pitänee vain rasvailla niitä tästäkin eteenpäin.

Tassukarvat on jo lähteny, ei tarvi mainita

Lenkkeilty sentään ollaan, molemmat tykkää lumesta! :)

Ja kovasti ollaan, no ainakin melkein, tai no vähän kuitenkin, valmistauduttu ens sunnuntain koitokseen. Viime reissulla tuomari ei tykänny Köpin turkin kunnosta ja sieltähän se T sillon tipahti, tällä kertaa ei jätetä mitään sattuman varaan perskeles. :)

Ensin harjailtiin muutama irtokarva pois..

Mahan alta tarvis vielä vissiin harjata?

..ja sen jälkeen päästettiin taitavammat töihin. Köpin ilme kertoo taas kaiken. :)

Sunnuntaina sitten nähdään mikä kirjain sieltä tällä kertaa Köpille arvotaan!

Joulukurvailut

Ettei kävis koirien jouluaatto tylsäksi niin suunnistettiin valoisan aikaan metsään ja siitä muutama kuvatodiste. Samasta reissusta paljon mielikuvituksellisempi tarina Tyynen kirjoittamana. :)

Vuosi alkaa olla pulkassa

Pitäs vissiin vähä tuumata mitä on tullu tänä vuonna tehtyä. Lyhyesti sanottuna tavotteita ei ollu ja ne ylitettiin reilusti. :) Päällimmäisenä on mielessä syksyllä saavutettu HK2 ja hurjasta pistesaaliista jaksaa vieläkin olla mielissään. Tottisteltiin, hakuiltiin, tehtiin jälkiä, viestiäkin aloteltiin ja talven valjakkohiihtoja varten treenailtiin. Mutta turhan vakavasti ei "töitä" oo otettu, Köpi osaa kyllä ottaa koiranelämästä kaiken irti. Metsälenkeillä on käyty paljon, nähty koirakavereita, räpiköity rannoilla, sikailtu, hölmöilty ja ihan muuten vain oltu. Laumaan tuli yks musta lisää ja siitäkin taitaa kasvaa ihan kunnon koira.

Mitäs tässä enää kummempia, mukavaa joulua kaikille!

Synttärihiihdot ja muuta

Alkaa olla jo sen verran lunta että on päästy pari kertaa hiihtämään. Ensimmäisellä kerralla mentiin 4+4km hyvien veturien perässä, hyvin se Köpi veti ja pysyttiin vauhdissa mukana. Tänään oli synttärihiihdot, mentiin 2+2+1km. Kaks ensimmäistä lenkkiä sankari meni ensimmäisenä koirana, ja oli sitä mieltä että mitään jäniksiä ei tarvita, minä tiiän, minä osaan, nyt mennään! Ja niin sitä mentiin, alusta loppuun täysillä. Viimeinen lenkki mentiin perässä, kun Krisse hävisi mutkan taakse niin johan löyty Köpistä taas yks ylimääräinen vaihde. :)

Viestillä käytiin itsenäisyyspäivän aikoihin, se oli viesti numero 3. Maasto oli metsää, kapea polku meni koko matkan ja puolessavälissä oli ojan ylitys. Pisin pätkä oli 400m ja Köpi juoksi kuusi kertaa edestakaisin. Minä olin siirtyvä pää ja siirryin melko reiluja pätkiä kerralla. Toiseksi viimeiselle pätkälle a-pää kävi näyttäytymässä ja koiraan tuli vielä vähän kierroksia lisää. Eipä oo moittimista tässäkään reissussa, hyvin se juoksi. Toisessa päässä Köpi on kuulemma kovasti levoton, piipaa ja on lähdössä takaisin. Mun päässä se rauhottuu ihan hyvin mutta heti kun lupa lähtöön tulee niin kierroksia löytyy!

Huti-hörökorvan kuulumisia kans. Perjantaina oli pitkästä aikaa kamera kuvaamassa työpäivän ajan, ja ensimmäistä kertaa pikkupiski oli hiljaa koko päivän. Paljon se vieläkin touhuilee yksinään, puree punkan reunoja ja silppuaa pahveja, mutta enää se ei oo levoton ja kilju kuin henki ois menossa. Sen myötä myös "vesivahingot" on loppunu, joskus pitkän työpäivän jälkeen saattaa olla yllärit oottamassa. Mitään suurempia sille ei oo vielä tullu opetettua, mitä nyt normaalielämää hiljalleen opetellaan. Istumista ja maahanmenoa pari kertaa ollaan tehty, ja niidenkin perusteella tämä herra on Köpiin verrattuna melko puupää. Vauhtia sen pitkistä kintuista tuntuu löytyvän, menee metsässäkin jo melko ketterästi ja lujaa, että ehkä sille jotain viesti- ja vetohommia kehitellään tulevaisuudessa.

Taas on vuosi mennyt..

...ja Köpin mittariin pyörähtää jo kolme vuotta. Sen kunniaksi synttärisankari tarjosi kakkua Hutille, ihan lautaselta. :)

Maksalaatikkoa, jauhelihaa, jogurttia ja nappuloita

Näkyy herroille kelpaavan!

Köpi istui kivelle ja tuumasi että otahan kuva.

 Onnittelut siskoille!

Päk tu pisnes

Eli Köpi on päässy tässä parina päivänä treenaamaan viestiä. Kai se näki kotona ku hakureppua pakkasin, asfalttitieltä kun käännyttiin soratielle niin ei meinannu poika pöksyissään pysyä. Kuitenki sama paikka missä monesti käydään lenkilläkin, mutta kun oli se reppu mukana. :) Aattelin nyt yrittää kirjottaa matkoja ja treenin sisältöä ylös että pysysin ite vähä kärrillä että mitä on tullu tehtyä. Eli blogin alkuperästä ajatusta pitää yllä.. Jos tätä joku viestiä treenaava lukee niin ideoita ja ajatuksia saa esitellä, ite ku oon alottelija.

1. Pohja oli hiekkatie, koko matka mentiin tietä. Pisin pätkä oli noin 200m, Köpi juoksi viisi kertaa. Itse olin a-päässä, kerran menin Köpiä vastaan niin että koira ikäänkuin törmäsi minuun tiukan mutkan jälkeen. Köpi meni täysillä kumpaankin suuntaan, ei valittamista vauhdissa.

2. Pohja oli kangasmetsä ja toinen puolikas hakkuuaukeaa, metsässä oli pieni kärrypolku ja aukealla ei ollut mitään polkua. Pisin pätkä 350m, viisi kertaa mentiin taas. Minä olin tällä kertaa siirtyvä pää ja ensimmäisen siirtymän jälkeen alkoi tapahtumaan. Pian ekan lähetyspaikan jälkeen polku loppui ja Köpin pyörähti siinä kohti ympäri ja sekunnin sadasosan tuumattuaan pinkaisi metsään. Onneksi näin tämän ja sain huutamalla koiran oikeaan suuntaan. Muuten mentiin taas täysillä ja hyvin. A-pää siirtyi mukana ja viimeisellä siirtyi takaisin lähtöpaikkaan eli viimeinen pätkä oli täysmittainen.

Viime viestiin unohin kirjottaa että Huti kävi jo ensimmäisellä kurssilla, nimittäin remmiräyhäkurssilla. ;) Muut alottaa pentukurssilla, me...

Kamerarepun täytteeksi muutti Canon EF 50mm f/1.8 II, alla muutama kuva miten se piirtelee. :)

Syksy tuli..

.. ja on pimeää ja märkää ja vaikka mitä. Töihin lähtiessä on pimeä ja töistä tullessa on pimeä, lenkillä käydään otsalampun kans ja harrastukset on vähissä. Ja kun ei valosalla pääse kuvaamaan niin kuvataan sitte pimeällä. :)

 

Huti kasvaa ja alkaa tulla hiljalleen järkiinsä. Sisäsiistiksi se on jo melkein oppinut, ainoat vahingot tulee enää työpäivän aikana ja tällä viikolla oli kolme päivää ettei tullut sillonkaan. Joskus taas vastassa on koko satsi, kaikkia laatuja ja lisäksi paljon silputtua tavaraa ja tuunattuja seiniä. Mutta pääosin on alkanu kulkemaan jo paremmin. :) Reipashan tämä on edelleen, mikään ei pelota ja joka paikkaan mennään häntä saparolla. Välillä unohtuu että tämä on tosiaan vasta neljän kuukauden ikäinen, niin on ison koiran elkeet.

Pari jälkeä oon Hutille tehny, niiden perusteella näyttäis melko taitavalta jälkikoiralta. Toisen jäljen kuvasin, video, olkaa hyvät!

Köpiä ei näy haittaavan vaikka ilmat vähän kylmenee, lätäköt käydään läpi vaikka vähän palleja paleleekin. :) 

 Joskus on näköjään ehditty valoisan aikaan metsään, mukana Friida ja Vega. Huti menee seassa kuin olisi aina porukkaan kuulunut..

Mitä pidemmälle syksy menee, sen lujempaa alkaa valjakko kulkemaan. Tulis jo se talvi ja pääsis ladulle. :)

Duke ja Köpi maalissa

© Katri Loukusa

Vedon jälkeen tahtoo olla hiki. :)

© Katri Loukusa