Piirinmestaruuskokeesta viisastuneena treenattiin muutama kerta ja lähdettiin uudestaan kokeilemaan miten se koira tuomareiden mielestä pelittää. Aloitettiin maastolla ja ensimmäisenä päästiin töihin. Alussa oli takkuista ja kerran se taisi rullaakin tarjota etukulman lähellä. Näin noston, otin rullan pois ja tarkistettiin paikka uudestaan eikä siellä ketään ollut, joten sai turre jatkaa hommiaan. Työskentely oli vähä niin ja näin, toiselle puolen irtosi hienosti mutta toisella puolella ei selvästi haissut ja pistot jäi vajaiksi. Ensimmäinen maalimies löytyi ojasta reilusti ennen sataa metriä. Toinen samalta puolelta muistaakseni 200 metrin lapun kohdilta, sinne oli haisu jo vähän aikaisemmin mutta kielsin varsin lähtemästä ja lähetin paremmin. Kolmas löytyi läheltä takanurkkaa, taas oli merkkaamaton takaraja aika lähellä. Työskentelystä lähti pisteitä ja yhdestä vähän turhan innokkaasta ilmaisusta yksi piste, haun jälkeen oli 161 pistettä kasassa.
Esineruutu oli kyllä loistava, parasta Köpiä ikinä! Kolme pistoa, 1 min 40 sekuntia ja esineet oli kourassa. Tuumasin koiralle lopuksi että "se oli hyvä!", tuomari naurahti ja jatkoi että "niin oli, 30 pistettä, onnea!"
Tottis oli taas tavallisen tahmeaa. Kaikki liikkeet onnistuivat, mitään isoja virheitä ei tullut mutta intokin siitä hommasta puuttui. Seuraaminen väljää, käännökset ja istumiset hitaita, luoksetulot hitaita, noudot jäi vähän kauksi ja niin edelleen. Tyydyttävästä erinomaiseen oli arvosanat ja 86 saatiin kasaan, lopputulos 277 pistettä ja sehän tiesi ensimmäistä ykköstulosta voittajaluokasta! Tällaisia päiviä saisi olla joskus useamminkin! :)
 |
| Maailman paras Köpi tottiksen jälkeen. Kuva ©Minna Saarimaa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti