Hutille Alo2!

Huti ja Susa kävivät tokokokeessa pyörähtämässä seuraavin tuloksin:

TOKO

ALO2

141,00

Nivala 29.5.2014

LAAKKO TIINA

Mitä minä nyt hommasta ymmärsin ja muistan.. Luoksepäästävyys 10 ja paikallaolo 10. Kytkettynä seuraaminen 9, vapaana seuraaminenkin alkoi hienosti, mutta sitten Hutilla herpaantui keskittyminen ja nokka alkoi hakemaan ilmeisesti minua sieltä kentän reunalta.. Siitä 5. Maahanmenossa kävi kuin Köpille kokeissa, nähtiin hieno pysähdys mutta eihän se mihinkään maahan mennyt, tuli pottu. Luoksetulossa herra meinasi päästellä ohjaajan ohi, mutta kohtalaisen tiukalla äänensävyllä annettu lisäkäsky toimi ja kohta H istui edessä aivan kuin sanoen, "tännehän minä olin tulossakin.." 6. Liikkeestä seisominen 9, hyppy 10, kokonaisvaikutus 7. Pisteitä riitti siis 2-tulokseen, jäämme odottelemaan ykkösiä! Minä olin ensimmäistä kertaa seuraamassa tokokoetta, eikähän tuo nyt niin pahalta touhulta näyttänyt. Tiedä jos Köpin kans käydään myös naurattamassa yleisöä vielä joskus!

Vesileikkejä ja pentukuvia

Hutin mielestä on kiva kun tulee kesä, pääsee mukaan pyörälenkille ja mikä parasta, lenkin jälkeen auttamaan pyörän pesussa!

Huti auttaa pyörän pesussa from Timo Rautio on Vimeo.

Kävimmä myös filmaamassa pentuja Kiimingissä. Hauskoja pentuja, ihan selvästi huomaa tuttuja piirteitä.. Esimerkiksi tämä seuraava: "Hei sinä ruskea pikku-Köpi, jos et tuon kummemmin osaa poseerata..

.. et saa iltaruokaa!"

Helppoa jo neliviikkoisena, eikö vain? :)

Kamerareppu oli jännä, tämän reissun jälkeen myös kaksi mustaa kuonoineen viihtyivät aika tiiviisti repulla..

Eväskin näkyi maistuvan:

Ruskeat ja yksi katkera musta ryhmäkuvassa:

Merlet kuvassa, aivan kuin ei nappaisi..

Tämä vaatii jo händleriltä taitoa:

Tämä näyttää jo paljon tutummalta:

Kaikki loput kuvat täällä!

Tottista!

Tänään oltiin Tassutörmällä tuomarioppilaiden koulutustilaisuudessa kiusana, saatiin tälle keväälle aloitus ja hyvä koemainen treeni. Luulisi ettei treeneissä jännitä, mutta.. Menin paikalle tunnin etuajassa, että ehdin lenkittää koirat ja vähän muistella missä järjestyksessä niitä liikkeitä tehdään. Kuulin siinä kuitenkin että "Haehan koira autosta niin aloitetaan!" Ja niinhän sitä haettiin, pikku kiireellä varusteet paikalleen ja noin kymmenen tuomarioppilaan silmien alle tottista vääntämään. Tehtiin 2-luokan liikkeet mahdollista seuraavaa koetta silmällä pidellen..

Ensin paikallaoloon, Köpin osuus meni jotakuinkin perinteisesti: Paikaltaan oli ensimmäisen laukauksen aikana liikuttu noin koiran mitta eteenpäin. Minun osalta myös perinteisesti, hyvä että jännitykseltä seisaallaan pysyin. Seuraaminen meni ihan normaalisti, ei mitään isompia, lukuun ottamatta sitä että minä olin unohtaa miten kaavio meni.. Liikkeestä istuminen onnistui, samoin maahanmeno! Luoksetulo oli Köpille tosi hyvä, tuli hyvällä vauhdilla loppuun asti ja melkeimpä tarpeeksi lähellekkin. Liikkeestä seisomisessakaan ei ongelmia. Noudot muuten hyvin, mutta luovutuksissa se oli hieman kaukana ja yhdessä kohti unohtui istuminen, siinä se minun edessä kapula suussa seisoi ja mietti että "mitähän seuraavaksi piti tehdä.." Hypyistä tuli kehuja, osaa se vain tuo pätkäjalkainen ponnistaa hyvin. :) Eteenmeno oli vauhdiltaan vähän vaisu, maahan putosi hyvin.

Yhteensä pisteitä arvosteluvuorossa ollut tuomarioppilas antoi 88, muilla pisteitä oli 87-90. Ei hullummin näin äkkiseltään!

Sitten muuta, Emma pyöräytti reilu viikko sitten seitsemän pientä rääpälettä maailmaan, mukana yksi tällainen Pikku-Köpi. :) Meille niitä ei tule, mahtaa muuten tuo vanhempi Köpi pakata kassinsa ja lähteä.. Sannilta lisätietoa jos lupaavat harrastuskoiran alut kiinnostaa!

Kevään viimeiset

Sattuipa Vappuna olemaan pari hyvää pakkasaamua Syötteellä niin päästiin hiihtämään kantohangilla! Oli siinä koiratkin onnesta soikeina, välillä mentiin lujaa, välillä vielä vähän lujempaa. Ja ettei liian raskaaksi kävisi, paistateltiin päivää ja nautiskeltiin elämästä:

Intoa enemmän kuin järkeä

Tämän kevään ensimmäiset jäljet polkastiin eilen ja kylläpä näytti olevan pitkän tauon jälkeen mukavaa! Hännät vispasi villisti, vauhtia oli reilusti yli sallitun ja kulmistakin paineltiin pari liinan mittaa yli että heilahti. Mutta pääasia että oli kivaa! Kummallekkin tein 750m helppoon kangamaastoon, Hutille 25m jana ja jäljellä ikää 1h15min, Köpille 35m ja 1h 30min. Odotellessa tehtiin esineruutu jonka molemmat selvitti täydellisesti, ellei oteta lukuun pientä tapporavistusta joka paluumatkalla aina nähtiin.

Hutin jana meni "ei niin loistavasti", hyvin se lähti mutta kaartamaan niin jyrkästi että lähetin uudelleen. Sitten sama kaartaminen uudestaan, mutta toiseen suuntaan. Lopulta se meni suoraan, nosti jäljen ja lähti painelemaan. Keppejä nousi yhtä vaille kaikki, sekin jäi koska mentiin jonkin matkaa reilusti jäljen vieressä. Taisi siinä vauhdissa ja innostuksessa unohtua tarkkoa että missä se jälki menikään.. Kulmat oli Hutiksi oikein hyvät!

Köpin jana oli hyvä, eteni koko matkan innokkaasti, löysi jäljen mutta lähti väärään suuntaan. Siitä lähdettiin ympäri ja oikeaan suuntaan, vauhdilla. Keppejä nousi mutta kulmat meni reippaasti pitkäksi, paitsi vähän vaikeammassa paikassa jossa ei menty montaakaan metriä yli. Perille selvittiin ja kaikki kepit nousi. Seuraaviksi kerroiksi vaikeampia jälkiä ja enemmän kulmia, ettei aivan mene juoksemiseksi.

Lenkkireissu

Onhan sitä monestikkin hypätty autoon ja ajettu jonkin matkan päähän lenkkeilemään, mutta viime viikon lauantaina käytiin jo vähän kauempana. Vai kuinka moni on lähtenyt lauantai-aamuna kolmelta liikkeelle? Nämä pojat lähti. Käytiin Hyvinkäällä lenkkeilemässä, seurana oli Hinni + Jumi ja Kiksi. Lenkillä oli varsin mukavaa, kaikki tulivat hyvin keskenään toimeen, ehkä vähän liiankin kun Köpi ja Huti rakastuivat vasta juoksunsa lopettaneeseen Kiksiin aivan hulluna. Pienten huomautusten jälkeen asia näytti menneen perille ja pysyikin loppulenkin mielessä, sukulaisen selkään ei sovi yrittää. Ellei sukulainen itse suutu, suuttuu Timo. Pieni suunnistusvirhekin matkalla kävi: "Ookko muuten aatellu millon on viimes näkyny kylttejä?" Tästäkin huolimatta selvittiin takasi autolle ja lähdettiin paahtamaan takaisin kotiin. Takakontissa oli hyvin hiljaista ja rauhallista, koirat veti unta kuuppaan eivätkä jaksaneet edes maisemia katsella.

©Hinni Ruottu

Eihän ole mitään samaa Köpissä ja Kiksissä? Kyllä niissä vain Enki ja Lissu vahvasti näkyy. :)

Aamulta Timelapse-kuvaa:

Pihtipudas-Joutsa from Timo Rautio on Vimeo.

No jos totta puhutaan niin ei me aivan kokonaan lenkkeilyn takia lähdetty, oli siinä muitakin syitä ja niistä ei paljoa kertomista jäänyt. Pari päivää reissun jälkeen sai taas todeta että turha lähteä kauemmas kun naapurikylältäkin löytyy. Opettavainen ja kiva reissu kuitenkin!

Toiset kisat!

Siitähän nyt on jo jonkin aikaa kun ajattelin että me ei tälle talvea enää hiihdellä, ainakaan kilpaa. Tänään töiden jälkeen tuli viesti, että pitäisi lähteä Ouluun Muskettikoira-Cupin viimeiseen osakilpailuun, ja mehän lähdettiin.

Ensimmäinen kierros mentiin Köpin kanssa, oli hauskaa ja kulkikin hyvin, vaikka ei tietenkään niitä vauhteja joita parhaassa kunnossa on menty. 3km matkalla meni 6:02 eli 23 sekuntia vähemmän kun tammikuussa. Vartin verran siinä suunnilleen palauduin ja taas mentiin, narun päässä oli Huti. Veto vain paranee koko ajan ja risteyksistäkin selvittiin jo melkein kunnialla. Itse en saanut enää kunnon vauhtia päälle, onneksi koira paikkasi ja tällä reissulla meni 5:56. Huti siis veti 6 sekuntia paremmin kuin Köpi! Palkintopöytääkin putsattiin, muita osallistujia ei meidän sarjassa ollut. Oli niin kivaa että vähän tässä jo harmittaa kun ei Keminmaan kisoihin tullut ilmottauduttua, mutta toisaalta nämä 3km:n repäisyt on enemmän meitä varten, me mitään 10km jaksa mennä. ;)

©Katri Loukusa

Tämähän jo keväältä näyttää

Ei tässä vieläkään mitään, hiihtokisat toisensa jälkeen perutaan eikä me kyllä olla treenattukkaan. Hakua ja jälkeähän täällä olisi voinut mennä täyttä päätä, jos olisi viitsinyt. Tottista jo käytiin kokeilemassa kerran.

Puolitoista viikkoa sitten maaliskuisella eväsretkellä

Viikko ja 200km kauempana edellisestä kuvasta!

Mitäs muuten tykkäätte ilmeistä? Onko edes kivaa juosta kantohangella?

Tällä viikolla käytiin tekojärven jäällä, mutta ei kävellen eikä hiihtämällä kuten yleensä. Eikä edes luistimilla kun en sellaisia omista. Pääseehän siellä muutenkin!

Jäällä from Timo Rautio on Vimeo.

Pyöräillen from Timo Rautio on Vimeo.

Jääpainit from Timo Rautio on Vimeo.


Kovin on kuva- ja videopainotteista ollut. Keskitytään asiaan sitten kun sitä on, siihen asti annan vain kameran käydä. :)

Pikku-Köpejä tilauksessa..

Köpillä kävi hurmaava naisvieras tällä viikolla, Emma nimeltään. Pariskunta tuli toimeen valtavan hyvin ja Köpin maailma oli hetken vaaleanpunaisia sydämiä täynnä. :) Kevään mittaan nähdään reissun seuraukset, monipuolisia harrastuskoiran alkuja on toivottavasti tulossa! Tarkempaa infoa kennel Pikipaimenen blogissa.

Onnea Jimi!

11 vuotta, eikä tunnu missään!

"..mutta sen kameran kyllä voisit tunkea johonkin.."

Kakkua sankarille!

Kuvat © Tanja Rautio